Kylmän sodan juuret olivat Euroopassa, mutta kaksinapainen järjestelmä laajeni pian koko maailman kattavaksi. Supervaltojen, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton, johtamien blokkien välistä kamppailua maailmanherruudesta alettiin kutsua kylmäksi sodaksi. Idän ja lännen välisessä kylmässä sodassa olivat vastakkain ideologiat, ihmiskäsitykset, maailmankatsomukset ja historian tulkinnat. Länsi tarjosi demokratiaa, monipuoluejärjestelmää ja markkinataloutta, itä kommunismia, yksipuoluejärjestelmää ja valtiojohtoista suunnitelmataloutta.
Englannin, Ranskan, Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin kesken solmittiin niin sanottu Brysselin sopimus. Sopimuksessa sovittiin, että sopimusvaltiot tulevat auttamaan, mikäli joku edellä mainituista valtioista joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Tätä puolustusliittoa kutsuttiin nimellä Länsiliitto. Liitolle tarvittiin kuitenkin Yhdysvaltojen tuki, jonka se sai vuonna 1948. Yhdysvallat luopui eristäytymispolitiikastaan vuoden 1948 keväällä ja jätti sotilaansa eurooppalaisten liittolaistensa tueksi. Ajatus pohjoisen Atlantin molemmin puolin olevien valtioiden rauhanaikaisesta politiikasta syntyi ja vuonna 1949 Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Ranska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Tanska, Norja, Islanti, Italia, Espanja ja Portugali solmivat Atlantin sopimuksen, jonka pohjalta syntyi Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato, eli North Atlantic Treaty Organization. Sopimukseen liittyy vastavuoroinen avunanto tilanteissa joissa jokin sopimuspuoli joutuu hyökkäyksen kohteeksi, Yhdysvallat toimittaa sopimusosapuolille aseita sekä liiton toimintaa valvoo ja koordinoi Pohjois-Atlantin neuvosto ja puolustustoimikunta.
Euroopassa Nato-armeijan ytimen muodostivat Länsi-Saksaan sijoitetut miehitysjoukot. Yhdysvallat ja Nato ympäröivät tukikohdilla ja puolustusliitoilla Neuvostoliiton kaikkialla maailmassa suojautuakseen ja varautuakseen sotaan.
Neuvostoliitto rakensi ensin puolustusyhteistyönsä ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimusten pohjalle. Jokaisessa sopimuksessa viholliseksi nimitettiin Saksa liittolaisineen. Vasta vuonna 1955 Neuvostoliitto kytki satelliittinsa varsinaiseen sotilasjärjestöön, Varsovan liittoon jossa perustajajäseniä olivat Neuvostoliitto, Albania, Bulgaria, Unkari, Saksan demokraattinen tasavalta, Puola, Romania ja Tsekkoslovakia. Varsovan liitto perustettiin protestiksi länsivaltojen Pariisin sopimusta vastaan, jolla Saksan liittotasavalta oltiin otettu Naton jäseneksi. Näin kylmän sodan osapuolten erimielisyydet Saksasta olivat johtaneet erillisten Saksojen ja sotilasliittojen syntyyn.
Naton jäsenvaltiot solmivat sopimuksen 20 vuodeksi, mutta liitto on edelleen voimassa. Neuvostoliiton hajottua 1991 Nato on saanut uusia jäsenvaltioita ja sen rooli on muuttunut yleisluontoisemmaksi ja rauhaa ylläpitäväksi järjestöksi maailmassa
Kylmä sota päättyi 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen myötä joka johti myös Varsovan liiton hajoamiseen vuonna 1991.
Lähteet:
Kohi, Antti; Palo, Hannele; Päivärinta, Kimmo; Vihervä, Vesa - Forum kansainväliset suhteet
Zetterberg, Seppo – Maailmanhistorian pikkujättiläinen
Rimon, Ariel; Heikkilä, Hannu – Combi Maailmanhistoria (perustuu amerikkalaiseen alkuteokseen A History of Civilization)
Tekijät: Ella Lehtonen ja Marja Nurkka
Esseen rakenne on hyvin koottu. Siinä on hyvin etsitty ja sovitettu tietoja ja taustaa. Tästä saa selville helposti esim. ketkä olivät kylmässä sodassa vastakkain. Rakenne on selkeää ja hyvin ymmärrettävissä. Rakenne seuraa aikajärjestystä ja se auttaa hyvin lukemaan ja ymmärtämään pääasiat.
VastaaPoistaEsseessä "yleisasu" on hyvin selkeää ja tiedot saa hyvin esille tekstistä. Pääasiat ja taustatiedot ovat helppo hahmottaa.
Hyvin etsitty tietoa ja hyvin koottu essee. Kunnolla kerrottu asiat ja helposti ymmärrettävissä.
Essee on kokonaisuudessaan suhteellisen hyvin toimiva. Asiaa on paljon, mutta se on suhteellisen hyvin järjesteltyä. Asian ymmärtämiseen tarvitaan kuitenkin useampi lukukerta, mutta sehän ei teetä ongelmaa.
VastaaPoistaPää- ja sivuasiat tekstistä kyllä löytyy, mutta lukija joutuu itse pähkäilemään, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Viimeistely on ihan hyvin tehty.
Asiaa on runsaasti ja lukija joutuu itsekin ajattelemaan. Joka tapauksessa hyvä teksti kokonaisuudessaan.
Esseessä on paljon asiaa, ja se vastaa hyvin otsikkoa. On helppo huomata, että tekstiä varten on etsitty paljon tietoa ja on hienoa, että kirjallisia lähteitä on paljon.
VastaaPoistaToisen kappaleen olisi voinut jakaa usempaan osaan, jolloin lukeminen olisi nopeutunut. Muuten kappalejako oli onnistunut, esseen rakenne on selkeä ja lopetus mielestäni todella hyvä. Kokonaisuutena teksti oli mukava lukea.
Essee vastaa pääkysymyksiin, ja siinä on myös paljon muuta aiheeseen liittyvää tietoa. Kappalejako oli hyvä lukuunottamatta toista kappaletta, jonka olisi voinut jakaa kahtia. Yleisasu on selkeä, ja teksi helppo lukuista. Lopetus on mielestäni hyvä.
VastaaPoistaEssee on kirjoitettu mielestäni hyvin ja se vastaa peruskysymyksiin. Yleisasu on selkeä ja tekstiä on mukava lukea sen selkeyden vuoksi.
VastaaPoistaLähteinä on käytetty kirjoja ja aiheeseen on panostettu hyvin. Se näkyy tekstistä.
Selkeä lopetus kruunaa kokonaisuuden ja lukijalle ei jää kysymyksiä aiheeseen liittyen, sillä kaikki tarpeellinen aines on sisällytetty tekstiin.
Tämä on essee, jollaisia on mukava lukea.
Tekstissä mainitaan hyvin kaikki pääasiat sekä muuta aiheeseen liittyvää tietoa. Yleisasu on todella selkeä ja helppolukuinen. Kappalejako on hyvin mietitty. Kaiken kaikkiaan hyvin kirjoitettu essee jossa on toimiva sisältö ja hyvä lopetus.
VastaaPoistaEssee vastaa hyvin historian tutkimuksen pääkysymyksiin. Esseessä kerrotaan kaikki tarvittava ja asiat eivät jää epäselviksi.
VastaaPoistaTekstin yleisasu oli hyvä ja huoliteltu, ei löytynyt kirjoitusvirheitä. Lopetus oli todella hyvä.
Hyvin viimeistelty essee, yleisasu on selkeä ja tekstiä on mukava lukea. Se myös vastaa hyvin esitettyihin peruskysyksiin. Plussaa kirjallisistalähteistä.
VastaaPoistaEsseessä hyvä rakenne ja selkeä kappalejako vaikka kappaleet oli hieman pitkiä. Tietoa on hyvin ja muutenkin lisäinfoa löytyy. Selkeä ja hyvä essee kokonaisuudessa.
VastaaPoistaEssee vastaa hyvin otsikkoa ja pysyy asiassa. Yleisilme hyvä. Hienosti olette käyttäneet muitakin lähteitä kuin wikipediaa. Osaa kappaleista olisi voinut vähän lyhentää, muuten hyvä essee.
VastaaPoistaTekstiä on mukava lukea, koska se on selkeää ja kevyttä luettavaa. Tieto on koottu hyvin yhteen ja kappalejaot ovat onnistuneet. Plussaa myös siitä että asiat etenevät loogisesti aikajärjestyksessä ja lopetus on onnistunut.
VastaaPoistaEssee on yleisilmeeltään hyvä ja vastaa historiantutkimuksen kysymyksiin hyvin. Rakenteeltaan hyvä essee, jossa kuitenkin toinen kappale on hieman liian pitkä. Sotilasliittojen toimintaa olisi voitu hieman tarkentaa. Kokonaisuudessaan hyvä ja selkeä essee.
VastaaPoistaEssee oli selkeä ja kappalejako hyvä. Teksti on helppolukuista ja etenee hyvin. Tarvittavat asiat tulevat hyvin esiin ja peruskysymyksiin löytyy vastaukset. Ulkoasu oli siisti ja viimeinen kappale kertoo seuraukset hyvin.
VastaaPoistaHyvä essee sisällöllisesti että rakenteellisesti. Loppuun olisi voinut ehkä tehdä kokoavan lopetuskappaleen? Erittäin hyvät lähteet!
VastaaPoistaSelkeä ja johdonmukainen essee, hyvä! On myös hienoa, että ulkoasu on viimeistelty, eikä kirjoitusvirheitä paljoa ole. Kirjalliset lähteet olivat myös plussaa, sillä siitä huomaa, että aiheeseen on kunnolla perehdytty. Kappalejako oli muutoin onnistunut, mutta toinen kappale oli vähän turhan pitkä. Essee vastaa hyvin peruskysymyksiin, ja oli mukavaa luettavaa.
VastaaPoistaEssee on tyyliltään ja kieliasultaan huoliteltu ja kirjoittajat osaavat johdatella lukijan erinomaisesti NATO:n syntyy. Varsovan liittoa käsitellään suppeammin. Suurimpana puutteena esseessä on seurausten pohdinta. Myöskään ei oteta kantaa siihen mikä merkitys sotilasliitoilla oli kylmän sodan kannalta.
VastaaPoistaB1/2
Esseessä on selkeä ulkoasu. Se on tyylikkäästi jaksoteltu, vaikka toinen kappale onkin hieman pitkä. Kokonaisuudessa hyvä essee, jossa pääkohdat on tullut esille. Lähteet ovat hyvät ja luotettavat.
VastaaPoista