Tervetuloa kurssille!

Tervetuloa kurssille!

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

maailmanmahtien välinen jännite johtaa kauhun tasapainoon

Yhdysvalloilla oli ainoat ydinaseet vuoteen 1949 asti, jolloin myös Neuvostoliitto onnistui valmistamaan itselleen ensimmäisen ydinaseen. Tämä oli alkua maiden väliselle kilpavarustelulle, jonka tavoitteena oli pitää oma valtio aseellisesti vihollista parempana hankkimalla omalle valtiolle tehokkaampia aseita. Vihollisen vakoilu olikin tärkeä osa kilpavarustelua, jotta tiedettiin, mitä vihollisella oli suunnitteilla.
  Tämä vakoilu ja kilpavarustelu johti lopulta tilanteeseen 1950-luvun lopulla, jota kutsutaan ”kauhun tasapainoksi”.  Tämä tarkoittaa, että molemmilla valtioilla (Yhdysvalloilla ja Neuvostoliitolla) oli kylmän sodan aikana laukaisuvalmiita ydinaseita maaleinaan vihollisen suuret kaupungit ja sotilaallisesti tärkeät alueet. Kyse oli siis sotilaallisesta voimatasapainosta ja jännitteestä valtioiden välillä. Valtiot tiesivät vihollisen omaavan suuren määrän laukaisuvalmiita ydinohjuksia. Tieto siitä, että vihollinen ehtisi vastata tuleen samalla mitalla tai suuremmallakin kostoiskulla maiden välisestä etäisyydestä johtuen, esti ydinsodan syttymisen. Osana kauhun tasapainoa oli myös, että valtiot teeskentelivät olevansa valmiita hyökkäämään toistensa kimppuun milloin tahansa. (Väitteen todenperäisyys tosin on hieman arveluttava Kuuban kriisin tapauksessa.) Lisäksi osaksi kauhun tasapainoa kuuluivat rinnakkaiset asejärjestelmät, jotka olisi otettu käyttöön mikäli vihollinen olisi saanut jostakin syystä tuhottua tärkeitä ohjustukikohtia. Näitä valtioiden kalliita valtioiden asevarusteluun kuuluvia järjestelmiä olivat esimerkiksi ballistiset ohjukset siiloissa, strategiset tutkassa näkymättömät pommikoneet sekä (ydin)sukellusveneet.
  Neuvostoliitolla ja Yhdysvalloilla oli ajoittain myös parempia vaiheita, joiden aikana maat yrittivät aidosti poistaa maiden välisiä jännitteitä. Monesti nämä helpommat jaksot johtuivat suurvaltajohtajien henkilövaihdoksista. Muun muassa Stalinin kuolemasta alkanut "suojasää" idän ja lännen välisissä suhteissa johti sopimukseen, joka päätti Itävallan miehityksen keväällä 1955. Saman vuoden kesällä pidettiin  Genevessä huippukokous kylmän sodan jännityksen lieventämisestä, mutta konkreettista päätöstä ei saatu aikaan. 
    Kauhun tasapainolla oli useita seurauksia. Yhdysvaltalaisissa kouluissa esimerkiksi harjoiteltiin toimintaa mahdollisen ydinhyökkäystilanteen sattuessa. Lisäksi valtioilla oli avaruudessa omat vihollisen ohjusten torjuntajärjestelmänsä hyökkäystilanteen varalle.  Maat olivat myös jatkuvassa valmiudessa vastaamaan vihollisen tuleen, mihin olisi ollut aikaa kuitenkin kohtuullisesti maiden etäisyyksistä johtuen.
Neuvostoliitto yritti käyttää hyväkseen Kuuban tilannetta hyökkäykseen Yhdysvaltoja vastaan. Fidel Castron kaapattua vallan vasemmistolainen diktaattori antoi Neuvostoliitolle luvan rakentaa Kuubaan ohjustukikohtia, joista se olisi voinut laukaista ydinohjuksia Yhdysvaltoihin valtion ehtimättä vastata tuleen. Yhdysvallat sai kuitenkin vihiä asiasta, jonka seurauksena kolmannen maailmansodan syttyminen oli lähellä.

Lähteet: Forum: Kansainväliset suhteet oppikirja 
             muutosten vuosisata 7 -kirja
             www.wikipedia.fi
             www.p3.foorumi.info/historianurkkaus
             http://www.yle.fi/elavaarkisto
Kirjoittajat: Atte Huopio ja Tarmo Kauppi

27 kommenttia:

  1. Essee on rakennettu hyvin tärkeiden tietojen ja ei niin tärkeiden taustatietojen ympärille, mutta ne auttavat hyvin ymmärtämään esseen kokonaiskuvaa. Tässä on kerrottu hyvin miten maailmanvallat hankkivat tietoja ja sen avulla on hyvin selitetty esseen pääasiat.
    Esseen asu on koottu hyvin ja selkeästi kaikkien tietojen avulla ja ne tekevät tästä selkeän ja hyvin ymmärrettävissä olevan esseen. Tässä on kerrottu kunnolla kaikki tärkeät tapahtumat ja ne on hyvin soviteltu "yleisasuun".
    Hyvin etsitty tietoja(seuraukset, taustatiedot, maailmanvaltojen tiedon hankkimistavat). Tässä saatiin pääasiat hyvin esille ja vielä selkeästi.

    VastaaPoista
  2. Otsikoksi olisi varmaan riittänyt sen kaksi viimeistä sanaa, ja sen olisi toki voinut kirjoittaa isolla. Käsite kuitenkin selitään jokseenkin tyhjentävästi, vaikka kieli onkin paikkapaikoin kankeaa. Seurauksia käsittelevä kappale on epäselvä, sillä se näyttää seurausten sijaan käsittelevän tasapainon ajan oloja. Yksittäiseen tapahtumaan lopettaminen häiritsee myös hieman, tiivistelmä olisi koonnut käsitellyt asiat yhteen. Peruskysymyksiin kuitekin vastataan tyydyttävästi ja lisätietoakin on saatavilla jonkin verran.

    VastaaPoista
  3. Otsikko on turhan pitkä, pelkkä "kauhun tasapaino" riittäisi hyvin. Teksti on kirjoitettu melko pienellä fonttikoolla, mikä haittaa lukemista. Samoin kappaleet ovat melko pitkiä ja raskaita lukea. Osa lähteistä on niin tummalla värillä kirjoitettu, että niitä ei meinaa huomata.

    Kauhun tasapaino on käsitteenä avattu hyvin ja muutenkin teksti kertoo laajasti aiheesta. Hyvä essee siis, mutta huolellisuutta ulkonäön suhteen.

    VastaaPoista
  4. Esseessä on paljon mielenkiintoista tietoa eikä asiavirheitä löydy. Myös rakenne on melko selkeä: siinä on johdatus aiheeseen ja loogisesti jaoteltu selostus tapahtumista. Kuitenkin viimeinen kappale on hieman hämmentävä, sillä ainut kappaleessa mainittu kauhun tasapainon seuraus oli Kuuban ohjuskriisi. Muut kappaleessa mainitut asiat eivät olleet varsinaisesti seurauksia, vaan (kuten edellisessä kommentissa jo mainittiin) olosuhteiden kuvauksia.

    Tekstin ulkoasu tekee lukemisen hieman hankalaksi. Otsikko on kokonainen lause ja lisäksi se on kirjoitettu pienellä. Myös kappaleiden rajat ovat hieman epäselvät.

    VastaaPoista
  5. Essee on ihan hyvä. Otsikko on kyllä aika pitkä. Siitä olisi voinut tehdä lyhyemmän ja ytimekkäämmän, sekä se olisi voinut alkaa isolla kirjaimella.
    Tekstin fonttikoko oli todella pieni ja se hankaloitti lukemista ihan jonkin verran.
    Pääkysymyksiin oli kuitenkin vastattu ihan kohtuullisesti, vaikka jotkut kohdat oltiin esitetty hieman epäselkeästi.

    VastaaPoista
  6. Essee on hyvä, ja menee aikajärjestyksessä. Siitä löytyy kaikki tarvittavat tiedot ja vähän enemmänkin. Otsikko olisi saanut olla lyhyempi, ja fonttikokokin isompi. Kappaleet olivat ehkä vähän liian pitkiä.

    VastaaPoista
  7. Mukava essee. Kaikki tarvittava tieto löytyi ja pääkysymyksiin oltiin vastattu. Mutta otsikko liian pitkä, ja lisäksi siinä ei edes ole isoa alkukirjainta. Tekstin kirjasinkokokin hitusen liian pieni.

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Tekstin kieli oli hieman tönkköä ja kirjasinkoko epämukavan pieni. Otsikkokin pisti hieman silmään olemalla kehnosti muotoiltu. Sisältö oli varsin pätevää ja tarvittavat tiedot tulivat selväksi mukavien lisätietojen kanssa. Syyt ja seuraukset piti tulkita hieman rivien välistä, mutta olivat kuitenkin olemassa.

    VastaaPoista
  10. Tekstin sisältö ja kokonaisuus on toimiva. Kaikki tarvittava tieto tuli selväksi, vaikka hieman joitakin asioita joutui miettimään. Lisätietoja tekstissä on kuitenkin kiitettävästo. Fonttikoko olisi voinut olla hieman suurempi ja kappalejakoa olisi voinut ehkä hieman lyhentää, samoin kuin otsikkoakin.

    VastaaPoista
  11. Teksti oli hieman raskasta luettavaa ja fonttikoko olisi voinut olla isompi. Essee vastaa esitettyihin peruskysymyksiin kiitettävästi. Ajoittain lukija joutuu hieman itse tulkitsemaan tekstiä, mutta minusta se ei ole ollenkaan huono juttu. Pienellä hiomisella esseestä saisi erinomaisen.

    VastaaPoista
  12. Esseen fontti oli liian pientä, joka teki tekstistä epämukavaa luettavaa. Otsikko oli myös liian pitkä ja otsikko aloitetaan isolla kirjaimella...
    Mutta tekstistä sai silti selville pääasiat hieman kamppailemalla.

    VastaaPoista
  13. Essee etenee hyvin loogisesti ja sitä on helppo lukea. Fontti on liian pieni ja kappaleet voisi jakaa paremmin.
    Tekstissä on paljon tietoa ja hyvin löydetty myös syitä ja taustatekijöitä. Hyvä essee.

    VastaaPoista
  14. Tekstin ulkoasu on hieman sekava ja hankala lukuinen. Otsikko on kirjoitettu pienemmällä kuin itse teksti. Otappa boldaus pois tekstistä ja jätä se vain otsikkoon nii parempi tulee. Kappalejaosta olisi voinut tehdä hieman selkeämmän myös. Wikipedian tarkka linkki ois suotuisa. Teksti vastaa tehtävänantoon tyydyttävästi, vähän tarkemmin tietoa olisi voinut antaa.

    VastaaPoista
  15. Kappaleet ovat raskasta luettavaa. En osaa sanoa johtuuko se tekstin ulkonäöstä vai sisällöstä. Jotkut lauseet ovat vähän hassusti muotoiltu, kuten "Yhdysvallat sai kuitenkin vihiä asiasta, jonka seurauksena kolmannen maailmansodan syttyminen oli lähellä. ".
    Loppujen lopuksi essee on ihan hyvä, mutta huolellisuutta olisi voitu käyttää enemmän. Tekstistä saa sellaisen kuvan, että olette vain liittäneet lauseita yhteen eri lähteistä.

    VastaaPoista
  16. Teksti sisältää kaiken oleellisen ja tarvittavan tiedon aiheesta järkevästi esitettynä ja sisältää pääasiallisesti vastaukset pääkysymyksiin. Esseen ulkonäkö (pieni fontti, otsikko jossa pieni aloituskirjain) saa aikaan epäselkeän ja vaikean luettavan, ja sitä muokkaamalla esseestä olisi voinut saada miellyttävämmän.

    VastaaPoista
  17. Alussa on hieman epäselvää, mikä on esseen historiantutkimuksen kohde. Otsikko on tavallaan hämmentävä, kuten yleisasu muutenkin. Essee on rakenteeltaan jokseenkin vaivalloinen ja tuntuu loppuvan kesken. Vastaukset pääkysymyksiin kuitenkin löytyvät esseestä.

    VastaaPoista
  18. Essee oli ajoittain ehkä vähän epäselvä, mutta sen luettua asia tuli kuitenkin jokseenkin selkeäksi. Kappaleet olisivat voineet olla vähän lyhyempiä, jotta asian olisi ymmärtänyt helpommin.

    VastaaPoista
  19. Heti kun aloittaa lukemaan esseetä, häiritsee jo ensimmäiseksi otsikon pituus sekä se ettei sitä ole kirjoitettu edes isolla. Myös kappalejakoja olisi voinut miettiä hiukan tarkemmin ja isompaa fonttikokoa olisi voinut harkita,sillä se helpottaisi huomattavasti lukemista.
    Kuitenkin pätevää tietoa löytyy sekä pituus on aika sopiva. Esseen loppuu aivan kuin se olisi jäänyt kesken.

    VastaaPoista
  20. Silmiini pisti heti pienellä kirjoitettu otsikko, joka olisi voitu aloittaa isolla kirjaimella ja olla hieman lyhyempi ja ytikkäämpi. Essee oli paikoin hieman sekava ja kappaleet olivat melko pitkiä. Pääkysymyksiin kuitenkin löytyy vastaukset. Pieni fontti oli hieman häiritsevä.

    VastaaPoista
  21. Tekstistä tuli hyvin esiin pääkohdat, joskin jotkut asiat sivutettiin hieman hätäisesti. Rakenne on ehkä hieman epäselvä, samoin kuin kieli. Fonttikoko olisi tosiaan voinut olla isompi. Pääkysymyksiin löytyi kuitenkin vastaukset.

    VastaaPoista
  22. Hieman vaikealukuinen teksti fonttikoon takia. Tarvittavat tiedot kuitenkin löytyvät, vaikka essee tuntuukin loppuvan hieman kesken

    T. Anne Kotro

    VastaaPoista
  23. Tietoa esseestä löytyy kiitettävästi ja se etenee loogisesti, vaikka teksti välillä onkin hieman sekavaa kirjoitus-/kielivirheiden takia. Ulkoasultaan essee on vähän ontuva ihan jo johtuen turhan pitkästä ja pienellä kirjaimella kirjoitetusta otsikosta. Kappalejaon olisi voinut suunnitella hieman paremmin, sillä pisin kappale oli jo melko raskasta luettavaa, ja tosiaan essee loppuu aika töksähtäen. Pieni fonttikoko nyt ei minua suuremmin haitannut, ja pääkysymyksiin essee antaa hyvin vastaukset.

    VastaaPoista
  24. Esseessä on hyvin asiaa ja se etenee järjestelmällisesti. Teksti on tosin melko tönkköä ja kappalejaot ovat hieman epämääräiset. Pieni fonttikoko teki esseestä vaikea lukuista. Pääkysymyksiin on kuitenkin löydetty vastaukset.

    VastaaPoista
  25. Essee on ihan hyvä. Otsikko on kyllä aika pitkä. Siitä olisi voinut tehdä lyhyemmän ja ytimekkäämmän, sekä se olisi voinut alkaa isolla kirjaimella.
    Tekstin fonttikoko oli todella pieni ja se hankaloitti lukemista ihan jonkin verran.
    Pääkysymyksiin oli kuitenkin vastattu ihan kohtuullisesti, vaikka jotkut kohdat oltiin esitetty hieman epäselkeästi.

    VastaaPoista
  26. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  27. Essee tuo asevarustelun pääpiirteet esille. Asiaa olisi voinut olla enemmän ja suojasään käsittely olisi voinut olla toteamisen tasolla, koska siitä on kirjoittu toisessa esseessä seikkaperäisemmin. Otsikko on liian pitkä. Suurimpana puutteena on seurauksien käsittely. Esim. kytkökst NL:n talouteen, elintasoon ja lopulta hajoamiseen?

    B-

    VastaaPoista