Korean sotaan johtaneet tapahtumat alkoivat kehittyä, kun Koreaa vuosikymmeniä hallinnut Japani perääntyi vuonna 1945. Tämän seurauksena kapitalistinen Yhdysvallat ja kommunistinen Neuvostoliitto päättivät jakaa Korean kahteen miehitysvyöhykkeeseen, joiden rajaksi sovittiin 38. leveyspiiri. Ratkaisun piti alun perin olla väliaikainen, mutta Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton erilaisen ideologioiden takia alueet alkoivat kehittyä poliittisesti vastakkaisiin suuntiin, eikä vyöhykkeiden yhdistäminen ollut enää mahdollista. Vuonna 1948 Korea jakautui virallisesti kahteen eri valtioon. Yhdysvaltojen miehitysvyöhykkeelle syntyi Korean kansantasavalta eli Etelä-Korea ja Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle Korean demokraattinen kansantasavalta eli Pohjois-Korea.
Pohjois-Korean joukot ylittivät maiden välisen rajalinjan 25. kesäkuuta vuonna 1950, mistä Korean sodan katsotaan alkaneen. Pohjois-Korean tavoitteena oli valloittaa koko Korean niemimaa ja siten yhdistää Koreat jälleen yhdeksi valtioksi. Aluksi tämä vaikuttikin mahdolliselta, sillä Pohjois-Korealla oli Neuvostoliiton tuella aikaansaatu 150 000 miehen hyvin koulutettu armeija sekä suuret määrät tykkejä, tankkeja ja lentokoneita, kun taas Etelä-Korean armeijaan kuului vain 100 000 sotilasta, minkä lisäksi sillä oli puuttellinen raskas aseistus. Pohjois-Korean joukot etenivät nopeasti pakottaen Etelä-Korean joukot perääntymään, ja valloittivat koko niemimaan lukuunottamatta Pusanin sillanpäätä maan koillisosassa.
Tilanne kuitenkin muuttui, kun rajaloukkauksen seurauksena YK aloitti neuvottelut sotatoimista. Neuvostoliitto, joka olisi voinut veto-oikeudellaan vaikuttaa Koreaa koskeviin päätöksiin, boikotoi neuvotteluja aikaisempen kiistojen takia, joten YK päätti taistella Etelä-Korean rinnalla. Kiista YK:n kanssa koitui siis Neuvostoliiton omaksi kohtaloksi, sillä YK:n jäsenmaiden vahvistamat Etelä-Korean joukot etenivät pian pohjoiseen pakottaen Pohjois-Korean vuorostaan perääntymään.
Etelä-Korean joukot saavuttivat Kiinan rajan lokakuussa, minkä Kiina koki vakavana uhkana. Se liittyi Pohjois-Korean puolelle sotaan marraskuussa vahvan armeijansa kera, mikä käänsi sodan kulun jälleen kerran. Kiinan ja Pohjois-Korean joukot pakottivat YK:n ja Etelä-Korean joukot perääntymään, ja rintamalinja liikkui nopeasti alaspäin lähelle Soulia, kunnes YK:n joukot kävivät jälleen vastahyökkäykseen. Lopulta, vielä muutamien molemminpuolisten hyökkäysten jälkeen rintamalinja asettui melko lähelle 38. leveyspiiriä, missä se oli alun perinkin ollut.
Rauhanneuvottelut alkoivat heinäkuussa 1951 ja kestivät lähes kaksi vuotta lähinnä sotavankeja koskevien erimielisyyksien takia. Koko tämän ajan rintamalinjan tuntumassa oli käynnissä asemasota, jonka taisteluissa kuoli valtavat määrät ihmisiä. Lopulta sodan osapuolet kuitenkin pääsivät yksimielisyyteen ja allekirjoittivat 27. heinäkuuta 1953 aseleposopimuksen, joka on edelleen voimassa. Ainoastaan Etelä-Korea ei suostunut allekirjoittamaan sopimusta, mutta ilmoitti silti noudattavansa sitä.
Korean sota aiheutti valtavia tuhoja. Sodassa menehtyi miljoonia pohjois- ja eteläkorealaisia, kiinalaisia, yhdysvaltalaisia sekä YK:n lipun alla taistelevien muiden maiden sotilaita. Tämän lisäksi sota vaati vajaat kaksi miljoonaa siviiliuhria. Pommitukset tuhosivat täydellisesti erityisesti Pohjois-Korean infrastruktuurin. Myös taloustilanne oli sodan jälkeen erittäin huono.
Osa sodan vaikutuksista on nähtävissä vielä tänäkin päivänä. Yhdysvaltojen kansalaisilla ei ole sodan takia oikeutta matkustaa Pohjois-Koreaan, ja Etelä-Korean kansalaiset tarvitsevat siihen erityisluvan valtiolta. Lisäksi Koreoiden jako jatkuu, ja maiden välit ovat erittäin kireät. Pohjois- ja Etelä-Korean välinen rajalinja on edelleen maailman tarkimmin vartioituja rajoja. Virallisesti maat ovat edelleen sodassa, vaikka sotatoimia ei maiden välillä enää olekaan aseleposopimuksen takia. Rajalla nähdään kuitenkin edelleen maiden välisiä voimannäyttöjä, kuten ammuskelua.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Korean_sota (19. ja 20.9.2011)
http://www.netti.fi/~halle/planes/sodat/korea.htm (19.9.2011)
Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari: Korea – Kolme ovea tiikerin valtakuntaan (2000)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaErittäin kattava ja tarkka essee, jossa esitettiin kaikki tarpeellinen tieto. Rakenteeltaan hyvä ja essee sujuvaa luettavaa. Asiat on jaoteltu ja esitetty järkevässä järjestyksessä.
VastaaPoistaYleisasultaan siisti ja miellyttävä essee.
moi xD
Poistamoi xd
PoistaTeksti on jaoteltu selkeisiin kappaleisiin ja asiat etenevät kronologisessa järjestksessä. Asiat on selkeästi havainnollistettu ja lukijalle ei jää epäselväksi, mistä on kysymys.
VastaaPoistaTeksti on selvästikin viimeisteltyä sekä selkeää. Jokainen kappale käsittelee omaa asiaansa, mikä parantaa selkeyttä entisestään.
Työtä on tehty, ja sen huomaa.
Essee oli todella kattava ja erittäin selkeä. Asiat esitettiin tekstissa hyvässä järjestyksessä ja kaikki tarpeellinen tieto kerrottiin tarkasti. Epäselviä kohtia ei jäänyt ollenkaan tekstiä lukiessa.
VastaaPoistaEsseetä oli mukava lukea sen selkeyden sekä siistin yleisasun vuoksi.
Alussa on hyvä johdatus aiheeseen. Teksti etenee hyvässä järjestyksessä ja asiat on jaettu hyvin omiin kappaleisiin. Pääkysymyksiin on vastattu selkeästi ja essee toimii kokonaisuutena todella hyvin. Itse en huomannut mitään häiritseviä virheitä tekstissä.
VastaaPoistaLisäksi pidin siitä, että lopussa on kerrottu myös nykypäivän tilanteesta Koreoiden välillä.
Erinomainen esitelmä. Perustiedot ovat hallinnassa ja sen lisäksi oli kiva lukea, miten sota vaikuttaa nykyisin. Rakenteesta erotti hyvin johdannon, käsittelyn ja yhteenvedon. Nämä tekivät kirjoitelmasta selkeän ja mukavan lukea. Kieliasu oli erittäin hyvä, enkä löytänyt mitään kirjoitusvirheitä. Omasta mielestäni lukemisen arvoinen työ.
VastaaPoistaPienenä lisäyksenä olisi ollut mukavaa, jos olisit maininnut joitakin sodassa vaikuttaneita henkilöitä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEssee eteni erittäin selkeästi ja siinä käytetty kieli oli sujuvaa ja vaihtelevaa, jonka vuoksi tekstiä oli mielenkiintoista lukea. Kielioppivirheitä en huomannut ja hyvä kappalejako helpotti myös lukemista. Lähteissä oli hienoa, että oli merkattu minä päivänä oli käyttänyt jotain nettisivua. Oli mielenkiintoista, että esseessä oli huomioitu, miten sodan tapahtumat vaikuttavat vielä nykyäänkin.
VastaaPoistaErittäin hyvä ja tarkasti laadittu essee. Kieli on virheetöntä, asiat on käsitelty selvästi aikajärjestyksessä ja kappalejako on selkeää. Kysymyksetkin saavat vastauksensa. Huolellisesti tehty teksti, josta ei löydy valittamisen varaa ja joka on helppo lukea ja sisäistää.
VastaaPoistaEssee oli hyvin rakennettu. Viimeinen kappale, jossa puhuttiin sodan vaikutuksista tänä päivänä, oli erittäin hyvä. Esseestä oppi paljon ja se vastasi hyvin siihen mihin pitikin. Yleisasultaan essee oli myös hyvä ja siisti.
VastaaPoistaErittäin hyvä essee. Kappalejako on selkeä, ja tapahtumat etenevät aikajärjestyksessä. Essee vastasi hyvin kysymyksiin. Loppu kappale oli minusta mielenkiintoinen, vaikka sitä ei tehtävän annossa vaadittukaan. Yleisasu oli todella huoliteltu, enkä löytänyt tekstistä yhtään kielioppivirhettä.
VastaaPoistaKokonaisuudessaan hyvä essee. Tekstiä oli mukava lukea ja se oli selkeästi kirjoitettu. Kappaleet olivat sopivan pituisia ja yleisilme hyvä. Myöskään kielioppivirheitä ei osunut silmään.
VastaaPoistaEsseessä on hyvä johdanto, käsittely ja loppu. Tekstin luettua ei tule mieleen mitään aiheeseen liittyviä kysymyksiä, sillä kaikki olennainen on sisällytetty tekstiin.
Lukemisen arvoinen essee, jollaisia toivoisi useamminkin kohtaavan.
Kaikenkaikkiaan pätevä ja selvä essee, josta ei löytänyt mitään moitittavaa. Kaikki asiat tulivat hyvin selville, sekä syyt että seuraukset. Rakenteellisesti looginen ja selvä, mukavaa luettavaa.
VastaaPoistaHieno essee, ei mitään moitittavaa. Asiat tulivat hyvin esille ja teksti eteni loogisesti.
VastaaPoistaTodella hyvä ja monipuolinen essee. Asiat etenevät loogisesti ja ne on esitetty todella selkeästi. Mikään ei jäänyt mietityttämään. Yleisilme on hyvä ja teksti on mukavaa luettavaa.
VastaaPoistaMielestäni essee oli todella hyvä ja vastasi historian tutkimuksen pääkysymyksiin erittäin selkeästi.
VastaaPoistaEsseen rakenne on toimiva, sillä jokaiseen kappaleeseen sisältyy vain tietty asia, joten ne ovat selkeitä.
Esseen yleisasu on hyvä, kielioppivirheitäkään ei löytynyt. Tosin lähteitä on vain muutama.
Erinomaista jälkeä, ei moitittavaa. Tietoa on hyvin kattavasti. Yleisasu oli hyvin muotoiltu.
VastaaPoistaErittäin hyvä essee. Pysy asiassa ja kerto selkeästi kaiken tarvittavan. Onnistunut kappalejako eikä kielivirheitäkään ollut.
VastaaPoistaOli myös mukavaa lukea sodan vaikutuksista nykypäivänä.
Erinoimaisesti tehty essee. Käsittelee aihetta tarkasti ja ei löydy mitään turhuuksia.Sodan kulku on loogisessa järjestyksessä ja sodan seuraukset tulee lopussa hyvin esiin. Kieliasu on virheetön ja helppo lukuinen.
VastaaPoistaErinomainen essee. Alusta lähtien sujuvaa tekstiä ja kappalejaossakin ollaan onnistuttu. Syistä ja seurauksista on kerrottu tarpeellisesti.
VastaaPoistaRakenteelta ja ulkonäöltään essee on todella hyvä. En voi muuta sanoa kuin että vaivaa on nähty ja sen näkee.
Todella hyvä essee. Teksti on hyvää ja selkeää. Syyt ja seuraukset on tuotu hyvin esille. Ei mitään valitettavaa!
VastaaPoistaSiisti ulkoasuinen ja sopivan mittainen essee, jota on helppo lukea. Asiat etenevät loogisesti aikajärjestyksessä ja kappaleet eivät ole liian pitkiä. Ei mitään moitittavaa.
VastaaPoistaEsseessä on kaikki olennainen ja antaa selkeän kuvan Korean sodasta poliittisena sotana, mutta menee itse sotatapahtumista nopeasti yli. Essee on rakenteeltan ja yleisilmeeltään hyvä ja selkeä. Kokonaisuudeltaan kiitettävä essee.
VastaaPoistaErittäin selkeä essee. Teksti rakentuu hyvin, ja sitä on mielekästä seurata. Sisältö on todella kattava, ja ottaa tapahtumat huomioon monesta näkökulmista. Ei negatiivista sanottavaa!
VastaaPoistaErittäin helppolukuinen essee. Teksti etenee järkevästi aikajärjestyksessä ja kappalejako on hyvä. Tietoa on paljon, ja oli mielenkiintoista saada tietää Korean sodan seuraukset nykypäivään.
VastaaPoistaT. Anne Kotro
Todella hyvä ja kattava essee. Kaikki olennainen tulee esille ja antaa selkeän kuvan aiheesta. Kielessä tai kappalejaossa ei ole moitittavaa. Mielenkiintoinen alusta loppuun.
VastaaPoistaLoistava essee. Rakenteeltaan ja ulkoasultaan teksti on selkeää ja virheetöntä. Mielenkiintoinen lopetuskappale! Esseestä sai paljon tietoa, ja huomaa, että sitä on todella työstetty.
VastaaPoistaErittäin hyvä essee. Asioita on käsitelty monipuolisesti. Nykypäivän näkökulma loppukappaleessa oli hyvä lisäys. Teksti on helppo lukuista ja kielellisesti virheetöntä. Todella kattava essee ja näkee, että sisältöön on panostettu.
VastaaPoistaSyyt - tapahtumat - seuraukset tulevat selkeästi esille. Hyvä perustietopaketti. Plussaa olisi vielä ollut sodan liittäminen kylmää sotaan laajemmin, pohdinta ja esim. ideologioiden mukaanottaminen.
VastaaPoistaA-
Essee oli todella kattava ja erittäin selkeä. Asiat esitettiin tekstissa hyvässä järjestyksessä ja kaikki tarpeellinen tieto kerrottiin tarkasti.
VastaaPoistaEsseetä oli mukava lukea sen selkeyden sekä siistin yleisasun vuoksi.
Ihan loistava essee, kiitos. Eipä itse tarvinnut kärvistellä sen kanssa :D
VastaaPoistaVitsi, vitsi...en langennu kiusaukseen
Poistajepjep
PoistaTodella paska essee.
VastaaPoistavitsi vitsi..en langennut kiusaukseen
Poistatosi hyvä essee kiitos tästä :)
VastaaPoistaEi ollut kovin hyvä. Kaipaa lisää toimintaa ja hauskoja vitsejä
VastaaPoistaliian pitkä en jaksanu lukea
VastaaPoista