Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.
Tervetuloa kurssille!
torstai 22. syyskuuta 2011
Kylmä sota esseiden arviointiohjeet
Kirjoita arviointi valitsemistasi 10-12 esseestä. Älä vastaa suoraa alla oleviin kysymyksiin vaan kirjoita kappaleita. Perustele vastauksesi - älä totea pelkästään.
1. Arvioi miten essee vastaa historian tutkimuksen pääkysymyksiin.
2. Onko esseen rakenne toimiva?
3. Onko esseen "yleisasu" huoliteltu?
4. Lisäksi haluaisin sanoa että...
AS
Vakoilu kylmässä sodassa
Olennainen rooli kylmässä sodassa oli salaisella tiedustelutoiminnalla ja turvallisuuspoliisilla. Niiden tehtävänä oli turvata oman maansa poliittista järjestelmään kumouksellisilta aateilta ja solutuksilta ja hankkia luotettavaa tietoa vastapuolesta. Sanomien sieppaaminen ja avaaminen radioliikenteessä oli tärkein tiedostelumuoto. Tiedustelu oli jatkuvaa kilpajuoksua kaksoisagentteineen ja loikkareineen. Yhdysvalloissa toimi tiedustelupalvelu CIA ja Neuvostoliitossa puolestaan KGB.
Vakoilu oli kylmän sodan aikana yksi vaarallisimmista ja kovimmin rangaistavista rikoksista. Rangaistuksena saatettiin antaa jopa kuolemantuomio. Vakoilu oli myös yksi korkeapalkkaisimmista töistä. Kylmän sodan myötä kasvaneeseen tietojen tarpeeseen vastattiin lapioimilla rahaa itäeurooppalaisille poliittisille pakolaisille, entisille agenteille, ja tiedustelu-upseereille. Isolla rahalla heidät saatiin tekemään tiedustelumatkoja rautaesiripun yli.
Syyt Neuvostoliiton harjoittamaan vakoiluun liittyivät kylmän sodan kiristymiseen sekä Neuvostoliiton sisäisen ideologisen ja poliittisen valvonnan tiukkenemiseen. KGB:n toimintaa ei kuitenkaan rajoittanut niin monet lait kuin CIA:ta. KGB:n alaisuuteen kuului myös muun muassa Neuvostoliiton rajavartiolaitos. Se oli myös toiminut aikaisemmin eri nimillä kuten esimerkiksi Tšeka. Tšekan surmaamien ihmisten määrän saattoi laskea kymmenissä tuhansissa. Neuvostoliiton salainen poliisi toimi hyvin pitkälle samassa perustarkoituksessa kuin edeltäjänsä: tukahduttaa ja estää poliittinen oppositio. Sen kuka oli oppositiota, salainen poliisi määritteli itse
CIA:n ehdoton sääntö oli, että työn kohteeksi kelpaa vain sellainen lähteeltä saatu työstetyn informaation palanen, joka on vahvistettavissa riippumattoman lähteen avulla. Pääperiaatteena on vuosien mittaan tullut täydellinen etääntyminen lähteestä sekä informaation maksimaalinen kasvottomuus. Apuna CIA käyttää eri maissa toimivia asiamiehiä eli agentteja ja vakoilusatelliitteja sekä mm. kuunteluasemia ja monia muita keinoja. CIA on joidenkin tahojen mukaan syyllistynyt ihmisoikeusrikoksiin ja tukenut niihin syyllistyneitä, sekä syyllistynyt sotarikoksiin. Ensimmäisen upseerinsa Neuvostoliittoon CIA sai lähetettyä 1953, mutta KGB:n eversti vietteli hänet, valokuvasi ja hän joutui kiristetyksi.
Läntiselle tiedostelulle Suomi oli tärkeä ennen kaikkea Neuvostoliiton läheisyyden vuoksi. Agentteja lähetettiin Suomen kautta tiedustelemaan Neuvostoliiton kohteita ja sen alueita käytettiin myös elektroniseen tiedusteluun. Suomeen saapui Neuvostoliiton vakoojia loikkareina vuosina 1949–1959. Myös neljäsosa neuvostoliiton diplomaateista oli KGB:n agentteja ja näistä esimerkiksi 98 toimi Suomessa.
Vielä Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamiseen, ovat nykyisen Venäjän ja yhdysvaltojen välit kireät ja epäluuloiset. Vaikka Neuvostoliittoa ei enää ole, salaisen poliisin toimintakulttuuri elää yhä. Kylmän sodan vaikutukset näkyvät nykyäänkin Suomessa diplomaattien karkotuksina, joiden syynä ovat joskus vakoiluepäilyt.
Lähteet:
kirjat:
Minä vakooja, Valitut palat
Sokea peili, Oleg Gordievsky
Salaisen poliisin valtakunta, Anne Kuorsalo
internet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/KGB
http://fi.wikipedia.org/wiki/CIA
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vakoilu
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/09/vakoilu-suomessa-1950-luvulla.html
http://historianet.fi/pohjois-ja-etela-amerikka/cian-synkat-salaisuudet
Tekijät: Johanna Leino, Linda Järvenpää ja Sara Laitinen