Kylmä sota esseiden arviointiohjeet

Moi.

Kirjoita arviointi valitsemistasi 10-12 esseestä. Älä vastaa suoraa alla oleviin kysymyksiin vaan kirjoita kappaleita. Perustele vastauksesi - älä totea pelkästään.

1. Arvioi miten essee vastaa historian tutkimuksen pääkysymyksiin.
2. Onko esseen rakenne toimiva?
3. Onko esseen "yleisasu" huoliteltu?
4. Lisäksi haluaisin sanoa että...

AS

Vakoilu kylmässä sodassa

Toisen maailman sodan jälkeen alkoi vastakkain asettelun aika, jota sanotaan kylmäksi sodaksi. Vastakkain tänä aikana olivat kommunismi ja demokratia. USA:n ja Neuvostoliiton jo valmiiksi kireät välit kiristyivät äärimmilleen. Kylmää sotaa ei käyty suorana sotana, vaan sen taistelukeinoja olivat propaganda, vakoilu, taloudelliset ja poliittiset painostuskeinot sekä kulttuuri ja taide.

Olennainen rooli kylmässä sodassa oli salaisella tiedustelutoiminnalla ja turvallisuuspoliisilla. Niiden tehtävänä oli turvata oman maansa poliittista järjestelmään kumouksellisilta aateilta ja solutuksilta ja hankkia luotettavaa tietoa vastapuolesta. Sanomien sieppaaminen ja avaaminen radioliikenteessä oli tärkein tiedostelumuoto. Tiedustelu oli jatkuvaa kilpajuoksua kaksoisagentteineen ja loikkareineen. Yhdysvalloissa toimi tiedustelupalvelu CIA ja Neuvostoliitossa puolestaan KGB.

Vakoilu oli kylmän sodan aikana yksi vaarallisimmista ja kovimmin rangaistavista rikoksista. Rangaistuksena saatettiin antaa jopa kuolemantuomio. Vakoilu oli myös yksi korkeapalkkaisimmista töistä. Kylmän sodan myötä kasvaneeseen tietojen tarpeeseen vastattiin lapioimilla rahaa itäeurooppalaisille poliittisille pakolaisille, entisille agenteille, ja tiedustelu-upseereille. Isolla rahalla heidät saatiin tekemään tiedustelumatkoja rautaesiripun yli.

Syyt Neuvostoliiton harjoittamaan vakoiluun liittyivät kylmän sodan kiristymiseen sekä Neuvostoliiton sisäisen ideologisen ja poliittisen valvonnan tiukkenemiseen. KGB:n toimintaa ei kuitenkaan rajoittanut niin monet lait kuin CIA:ta. KGB:n alaisuuteen kuului myös muun muassa Neuvostoliiton rajavartiolaitos. Se oli myös toiminut aikaisemmin eri nimillä kuten esimerkiksi Tšeka. Tšekan surmaamien ihmisten määrän saattoi laskea kymmenissä tuhansissa. Neuvostoliiton salainen poliisi toimi hyvin pitkälle samassa perustarkoituksessa kuin edeltäjänsä: tukahduttaa ja estää poliittinen oppositio. Sen kuka oli oppositiota, salainen poliisi määritteli itse

CIA:n ehdoton sääntö oli, että työn kohteeksi kelpaa vain sellainen lähteeltä saatu työstetyn informaation palanen, joka on vahvistettavissa riippumattoman lähteen avulla. Pääperiaatteena on vuosien mittaan tullut täydellinen etääntyminen lähteestä sekä informaation maksimaalinen kasvottomuus. Apuna CIA käyttää eri maissa toimivia asiamiehiä eli agentteja ja vakoilusatelliitteja sekä mm. kuunteluasemia ja monia muita keinoja. CIA on joidenkin tahojen mukaan syyllistynyt ihmisoikeusrikoksiin ja tukenut niihin syyllistyneitä, sekä syyllistynyt sotarikoksiin. Ensimmäisen upseerinsa Neuvostoliittoon CIA sai lähetettyä 1953, mutta KGB:n eversti vietteli hänet, valokuvasi ja hän joutui kiristetyksi.

Läntiselle tiedostelulle Suomi oli tärkeä ennen kaikkea Neuvostoliiton läheisyyden vuoksi. Agentteja lähetettiin Suomen kautta tiedustelemaan Neuvostoliiton kohteita ja sen alueita käytettiin myös elektroniseen tiedusteluun. Suomeen saapui Neuvostoliiton vakoojia loikkareina vuosina 1949–1959. Myös neljäsosa neuvostoliiton diplomaateista oli KGB:n agentteja ja näistä esimerkiksi 98 toimi Suomessa.

Vielä Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamiseen, ovat nykyisen Venäjän ja yhdysvaltojen välit kireät ja epäluuloiset. Vaikka Neuvostoliittoa ei enää ole, salaisen poliisin toimintakulttuuri elää yhä. Kylmän sodan vaikutukset näkyvät nykyäänkin Suomessa diplomaattien karkotuksina, joiden syynä ovat joskus vakoiluepäilyt.

Lähteet:

kirjat:

Minä vakooja, Valitut palat

Sokea peili, Oleg Gordievsky

Salaisen poliisin valtakunta, Anne Kuorsalo

internet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/KGB

http://fi.wikipedia.org/wiki/CIA

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vakoilu

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/09/vakoilu-suomessa-1950-luvulla.html

http://historianet.fi/pohjois-ja-etela-amerikka/cian-synkat-salaisuudet

Tekijät: Johanna Leino, Linda Järvenpää ja Sara Laitinen