Afganistanin sota sai alkunsa itä-Afganistanista, vuonna 1978 alkaneesta kapinasta, missä mujahideen sissit nousivat kapinaan hallitusta vastaan. Sotaa kävivät, Neuvostoliiton tukema, Afganistanin demokraattinen tasavalta, vastaan mujahideen sissit, joita tukivat Britannia, Kiina, Pakistan, Saudi-Arabia, Israel, Yhdysvallat, Egypti ja Kanada.
Vuonna 1979, Neuvostoliiton kyllästyttyä Afganistanin sekavaan tilanteeseen, se päätti varmistaa Afganistanin pysymisen omassa kontrollissaan ja ryhtyi sotilaalliseen interventioon. 24. joulukuuta Neuvostoliitto miehitti Kabulin ja lopulta maassa soti 120 000 neuvostosotilasta.
Neuvostoliiton sotatoimien herättämä yleinen pahennus tuli selvästi esiin asian YK-käsittelyssä, minkä johdosta heti tammikuussa 1980 pidettiin YK:n turvallisuusneuvosto, mikä järjestettiin 43.n maan aloitteesta ja jossa käsiteltiin nimenomaan Neuvostoliiton miehitystä Afganistaniin. YK:n päätöslauselmassa vaadittiin neuvostojoukkojen pois vetämistä Afganistanista, mitä Neuvostoliitto ei kuitenkaan totellut. Neuvostoliiton tottelemattomuudesta johtuen, Yhdysvallat ryhtyivät laajoihin rankaisutoimiin, minkä seurauksena Neuvostoliittoa vastaan suunnattiin mittavat taloudelliset pakotteet ja jopa vuonna 1980 pidettyjä Moskovan olympialaisia boikotoitiin erittäin laajasti.
Neuvostoliitolle Afganistanin sota oli pitkä ja vaikea sotilaallinen ongelmapesäke. Sissit käyttivät hyväkseen, neuvostojoukkoja vastaan, sissisotaan sopivaa vuoristoista maastoa, missä he olivat ylivoimaisia Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton joukoilla oli lähinnä hallussaan suurimmat kaupungit ja niille vievät tiet, mutta vuoristossa neuvostojoukoilla oli mittavia vaikeuksia, sotia vihollista vastaan. Lisäksi sissit saivat mittavaa rahallista ja aseellista tukea mm. Yhdysvalloilta ja Pakistanista, minkä lisäksi sisseihin liittyivät tuhannet vapaaehtoiset taistelijat, muista islamilaisista maista.
Afganistanin sota kesti pitkään ja vasta kun Mihail Gorbatsov nousi Neuvostoliiton johtoon, sotaan alettiin etsimään ratkaisua. Ensimmäinen väliaikainen aselepo solmittiin vuonna 1987. Vuonna 1988 YK:n avulla solmittiin Afganistanin ja sissien suurimman tukijan Pakistanin välinen sopimus, sekä sopimus Neuvostoliiton joukkojen vetämisestä maasta. Viimeinen neuvostosotilas poistui Afganistanista vuonna 1989, mutta Neuvostoliiton vetäytyessä pois, Afganistanin sota jatkui sisällissotana. Afganistanissa on tämän jälkeen ollut vain lyhyitä rauhallisempia kausia ja maa on käytännössä sotatilassa tälläkin hetkellä.
Afganistanin sodassa koettiin mittavat tappiot. Neuvostoliiton sotilaita kaatui lähes 15 000 ja Afganistanin demokraattisen tasavallan sotilaita kaatui 18 000. Sissien tappioista ei ole varmaa tietoa, mutta paikallisväestöä kuoli noin 1,3 miljoonaa, jotka olivat pääasiassa siviilejä. Tappioiden lisäksi, noin 6 miljoonaa ihmistä joutui pakolaisiksi sodan seurauksena, mikä oli suurin muuttoliike, toisen maailmansodan jälkeen.
Lähteet:
Forum 3(2011), Kansainväliset suhteet(2007) , Suuri maailman historia ,1983
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Afganistanin_sota_1979.htm
Esseen rakenne on ihan toimiva, vaikka hieman sekavaa tietyissä kohdissa, mutta nekin ymmärsi hyvin kun luki esseen läpi kunnolla. Rakenne on tehty hyvin aikajärjestykseen ja siinä selvisi tärkeimmät asiat ja ne ovat hyvin ymmärrettävissä.
VastaaPoistaEsseen asu on soviteltu tekstiin hyvin ja se toimii kunnolla aikajärjestyksessä, mikä helpottaa lukemista.
Esseessä on hyvin tietoa aiheesta ja sen esittely on kunnollista.
Kielivirheitä hieman, ja varsinkin liiallinen pilkkujenkäyttö häiritsee lukemista ihan jonkun verran. Tärkeät tapahtumat käyty kivasti aikajärjestyksessä läpi, mutta seurauksien käsittely vähäistä (pelkät sotilaalliset ja siviilitappiot). Yleisesti ottaen kuitenkin ihan menevä essee, muutamia puutteita lukuunottamatta.
VastaaPoistaEssee on suhteellisen laadukas ja etenee loogisessa aikajärjestyksessä. Ensimmäisellä lukukerralla jotkin kohdat tosin tuntuvat hieman vaikeasti ymmärrettäviltä, joten ne olisi ehkä voinut sanoa selkeämmin.
VastaaPoistaVimmeistely näyttää siis vähän olevan vielä kesken, mutta ihan perushyvää tekstiähän essee kuitenkin on. Asia tulee siis selväksi.
Hyvä essee. Esitelmästä tuli esille sodan pääkohdat. Henkilö tappioiden mainitseminen oli mielestäni mukava bonus. Siitä sai hyvän käsityksen sodan osapuolten varustautumisista.
VastaaPoistaKirjoituksessa olisi ollut hyvä mainita hieman enemmän taustatietoa, esimerkiksi miksi sissit nousivat kapinaan hallitustaan vastaan? Sen lisäksi painotat Neuvostoliiton osuutta esseessä paljon, mutta mikä oli sissejä tukevien valtioiden panos sodassa? Olisin halunnut tietää tukivatko nämä maat sissejä sotilaallisesti tai aseellisesti vai oliko se pelkästään Neuvostoliiton boikotoimista, kuten mainitsit.
Kirjoitusasultaan ja rakenteeltaan essee oli hyvä. Huomasin vain yhdessä virkkeessä sanajärjestys virheen, mutta muuten en huomannut mitään sen kummempaa.
Essee on ihan hyvä, vaikka selvemmin joitain kohtia olisi voinut esittää, kun aluksi niitä ei oikein meinannut ymmärtää. Mutta muuten tekstissä kerrottiin hyvin sotien pääkohdat, ja se eteni ihan loogisessa aikajärjestyksessä.
VastaaPoistaNeuvostoliiton toiminnasta sodassa on paljon tietoa, mutta olisin halunnut tietää enemmän myös sodan toisesta osapuolesta. Tekstistä ei käy esimerkiksi ilmi, miksi Britannia, Kiina, Yhdysvallat ja muut maat tukivat mujahideen-sissejä.
VastaaPoistaTeksti etenee loogisesti ja kappalejako on toimiva. Lukemista helpottaa vain yhden asian käsittely yhdessä kappaleessa.
Tekstissä on joitakin kirjoitusvirheitä. Kokonaisuudessaan essee on kuitenkin todella hyvä.
Essee oli hyvä, vaikkakin lukemista vaikeutti hieman erikoinen pilkutus. Esseessä oli looginen järjestys ja pidin viimeisestä kappaleesta, jossa oli esitetty tappiot kokonaisuudessaan.
VastaaPoistaSuora, toimiva ja suurimmaksi osaksi pääkohtia avaava kirjoitus. Sodan syyt jäivät tosin hämäriksi, mutta seuraukset käsiteltiin varsin hyvin. Rakenne on hyvä, edetään aikajärjestyksessä ja loppuun kerätään pääseuraukset. Kappalejakokin on looginen. Vähän hiomista kaipaava, mutta toimiva essee.
VastaaPoistaEssee oli pääpiirteittäin toimiva. Kuitenkin pilkkuvirheet pistivät silmään huomattavasti, mutta esseen sisältö tuli kuitenkin selväksi.
VastaaPoistaRakenne esseessä oli toimiva, jokaisessa kappaleessa oma asiansa.
Kokonaisuutena hyvä asiapitoinen esseee. Loogisessa järjestyksessä etenevä ja onnistunut kappalejako helpottavat lukemista.
VastaaPoistaTekstin kieliasu oli ajoittain hieman epäselvä.
Essee on hyvin kirjoitettu pienistä kielivirheistä huolimatta. Tapahtumat etenevät loogisessa järjestyksessä ja tärkeimmät asiat tulevat selväksi. Sodan seurauksia käsitellään teksissä todella hyvin. Hyvä essee !
VastaaPoistaRakenteeltaan hyvä essee ja tuo pääkohdat hyvin esille. Syyt ja taustatieto aika vähäistä sekä pilkku virheet pisti silmään.
VastaaPoistaTapahtumat etenevät aikajärjetyksessä mikä helpotti lukemista. Kokonaisuudessa hyvä essee.
Tiedot kerrotaan selkästi, vaikakkin faktoja olisi voinut olla vielä laajemmin. Kappalejako toimii, mutta pilkutus on toisinaan hassua.
VastaaPoistaKokonaisuudessaan erittäin hyvä essee.
Kokonaisuutena essee on hyvä. Vaikka pääkohdat tulivat esille, joitain kohtia olisi voinut esittää selkeämmin. Syistä ja seurauksista kerrottiin tarpeellisesti. Essee on jaoteltu hyvin aiheen ja ajankohtien mukaan.
VastaaPoistaLähteitä on sopivasti ja niitä on käytetty hyvin.
Hyvä essee. Kielivirheitä muutama, jotka vaikeuttivat lukemista. Sisältöön olisi toivonut ehkä vielä vähän lisää. Sisältö oli kuitenkin napakka ja hyvin jaoteltu.
VastaaPoistaRakenteeltaan hyvä essee. Etenee selkeästi ja pääkohdat tulevat esille. Kielivirheet häiritsivät hieman lukemista, mutta kokonaisuudessaan sujuva ja ulkoasultaan selkeä.
VastaaPoistaHyvä essee, jossa on esitetty asiat ja tapahtumat selkeässä, kronologisessa järjestyksessä. Pilkkujen liiallinen käyttö tosin hankaloitti lukemista, ja tietyissä kohdissa oli luettava kahteen kertaan ymmärtääkseen, mitä tekstissä kerrotaan. Kuitenkin perusasiat oli oikein hyvin selitetty, ja etenkin sodan seurauksia oli käsitelty laajasti.
VastaaPoistaEssee etenee loogisessa järjestyksessä ja päätapahtumat voi poimia selkeästi. Liian pitkät lauseet häiritsivät hieman lukemista. Seurauksien käsittely jäi yksipuoliseksi ja vähäiseksi. Muuten hyvä essee.
VastaaPoistaEsseen rakenne on looginen. Kirjoittaja olisi voinut selvittää USA:n motiivit paremmin, ja näin essee olisi istunut paremmin laajempaan kylmän sodan viitekehykseen. Seurauksista linkki NL:n hajoamiseen on puute. Muutoin asiaa on työssä hyvin.
VastaaPoistaB
Hyvä essee! auttaa meidän hissan projektissa:)
VastaaPoistaHyvä, essee, auttoi, meitä, hissan, työssä,(kiitos,)
VastaaPoista