Kylmä sota oli aikaa, jolloin sosialistisen, kommunistisen Neuvostoliiton ja kapitalistisen, demokraattisen Yhdysvaltojen välit olivat erittäin tulehtuneet. Molemmat suurvallat sitoivat itseensä muita maita erilaisilla taloudellisilla ja poliittisilla sopimuksilla, ja niiden väliset ristiriidat ilmenivät maailmanlaajuisena kilpailuna lähes kaikilla elämänaloilla, muiden muassa asevarustelussa ja tieteessä.
Kuitenkin valtioiden välisessä suhteessa oli ajoittain myös parempia vaiheita, jolloin yritettiin tietoisesti poistaa maiden välisiä jännitteitä. Tällaiset jaksot osuivat usein ajoille, jolloin valtioiden johdossa tapahtui henkilövaihdoksia. Stalinin kuoleman jälkeinen vaihe on tästä hyvä esimerkki, sillä tuolloin alkoi ”suojasää”, eli idän ja lännen välien hetkellinen parantuminen. Se puolestaan johti sopimukseen Itävallan miehittämisestä keväällä 1955. Genevessä pidettiin saman vuoden kesällä huippukokous, jonka tarkoituksena oli lievittää kylmän sodan aiheuttamaa jännitystä. Vuosien 1954-55 kylmän sodan lämmintä jaksoa kutsutaankin ”Geneven hengeksi”, vaikka itse kokouksessa ei saatukaan aikaan mitään konkreettisia päätöksiä.
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välit kuitenkin viilenivät uudestaan jo vuonna 1956 Unkarin kansannousun ja osaksi myös Berliinin vuosien 1958-61 tapahtumien vuoksi. 1960-1970 -lukujen välinen aika tunnetaan puolestaan liennytyksen aikana, jolloin suurvallat päättivät Kuuban kriisin laukeamisen vuoksi taas vetää yhtä köyttä poistaakseen kansainvälistä jännitystä ja välttääkseen ydinsodan.
Kun valtioiden suhteet alkoivat parantua, asevarustelua alettiin rajoittaa vähitellen. Vuonna 1968 solmittiin ydinsulkusopimus, jolla ydinkokeiden määrää vähennettiin. Sopimuksen mukaan maat, joilla ei ole ydinaseita, eivät saa hankkia niitä, eivätkä ydinasevaltiot saa luovuttaa ydinaseitaan muille valtioille. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton ydinaseiden määrää rajoitettiin SALT-sopimuksella 1970-luvun alussa, ja tällöin valtiot sitoutuivat myös olemaan rakentamatta ohjustentorjuntajärjestelmää. Kauhun tasapainoksi kutsuttu tila esti valtioiden välisten erimielisyyksien kärjistymisen ydinsodaksi.
1960-luvun lopussa liennytys näkyi myös Saksassa, joka oli jakautunut itäiseen ja läntiseen osaan. Länsi-Saksan hallitus ryhtyi lämmittämään suhteitaan itään, mikä johti toisen maailmansodan voittajavaltojen eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Iso-Britannian ja Ranskan tekemään sopimukseen Berliinin erikoisaseman sekä lännen liikenneyhteyksien vahvistamisesta. Lopulta, vuonna 1972 Länsi- ja Itä-Saksa tunnustivat toistensa rajojen koskemattomuuden ja vaihtoivat suurlähettiläitä.
Vuonna 1975 Helsingissä pidettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (Etyk), jonka tuloksena osallistujamaat, eli NATO-maat, Varsovan liiton maat sekä suurin osa Euroopan puolueettomista valtioista lupasivat kunnioittaa Euroopan rajoja, pidättäytyä aluevaatimuksista, pyrkiä ratkaisemaan ristiriidat rauhanomaisesti, olla puuttumatta toisten maiden sisäisiin asioihin sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia. Tämä oli liennytyksen huipentuma, joka myös antoi tukea sosialistimaiden uudistusliikkeille.
Suurvaltojen välistä epäluuloa ei pystytty kuitenkaan poistamaan, joten Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välit kiristyivät jälleen. Tätä edesauttoi myös kommunistivastaisen Ronald Reaganin valitseminen Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 1981. Samoin huononeva tilanne alkoi näkyä esimerkiksi ydinaseita rajoittavien neuvottelujen ongelmina. Aseteknologiaa alettiin jälleen kehittää. Sovitut rajoitukset olivat koskeneet vain aseiden määrää, eivät laatua, joten suurvallat alkoivat valmistamaan tuhovoimaltaan yhä suurempia ohjuksia. Liennytyksen aika päättyikin 1970-luvun lopussa.
Lähteet:
Otavan Forum: Kansainväliset suhteet (oppikirja)
Suuri maailmanhistoria: Tulevaisuutta kohti 1965-
fi.wikipedia.org/wiki/Liennytys
Hanna Raasakka
Esseeseen on etsitty hyvin tietoja, joita on hyvin kerrottu selkeän rakenteen avulla. Rakenne on tehty hyvin aikajärjestykseen ja tietoja käyttäen tehty hyvin ymmärrettäväksi.
VastaaPoistaEsseessä "yleisasu" on selkeää, helposti luettavissa ja siinä on hyvin kerrottu tapahtumien taustatietoja ja pääasiat kunnolla.
Essee on hyvin tehty ja siinä on kunnolla tietoa asiasta. Helposti luettavissa ja ymmärrettävissä.
Kieli selkeää ja helposti luettavaa. Asia on rajattu hyvin ja otsikon käsitteet selitetty ymmärrettävästi. Aikakausi ja vaikutusalue myös rajattu napakasti, paljon olennaista ja kiinnostavaa tietoa muttei turhaa löpinää. Yleisasultaan ja kokonaisuudeltaan pitkälti kaikinpuolin toimiva ja hyvä essee.
VastaaPoistaEsseen rakenne on järkevä ja sen kertoma asia tulee hyvin ja selkeästi ilmaistuna esille. Tekstissä ei lähdetä ylimääräisiin seikkoihin, vaan pysytään omassa aiheessa josta on kattavasti tietoa.
VastaaPoistaEsseen pienestä fontista en pidä, ja se häiritsee hieman luettavuutta, mutta sisältö on kunnossa.
Teksti kertoo hyvin ja selkeästi sanottavansa. Kappalejako on erittäin selkeä, ja asiat etenevät loogisesti. Tiedot on koottu ja ryhmitelty hyvin.
VastaaPoistaVirheitä en lukiessani huomannut ainuttakaan. Liäksi essee on selvästi viimeistelty ja asioita havainnollistettu.
Kaiken kaikkiaan mitä mainioin teksti.
Essee etenee hyvässä aikajärjestyksessä ja sitä on mukava lukea. Käsitteet on avattu hyvin ja muutenkin asioista kerrotaan selkeästi.
VastaaPoistaKappalejaot saavat myös rakenteen toimimaan. Pieni fonttikoko on kuitenkin hieman ärsyttävä asia lukemisen kannalta, mutta muuten todella hyvä essee.
Essee on todella hyvä. Se kertoo kaiken tarvittavan hyvässä ja selkeässä järjestyksessä, mitä on mukava lukea. Käsitteet on esitetty erittäin hyvin eikä esseessä ole myöskään turhia löpinöitä vaan pelkkää asiaa.
VastaaPoistaAinoastaan tekstissä häiritsi tuo pieni fonttikoko, koska sitä oli hieman hankala lukea.
Essee vastaa hyvin otsikkoa, ja kertoo siitä olellisen. Tietoa on paljon ja se etenee selkeästi.
VastaaPoistaSuurempi fonttikoko helpottaisi lukemista, sillä pientä tekstiä on aina hitaampi ja raskaampi lukea. Tästä huolimatta teksti on todella hyvä ja onnistuu selittämään vaikeitakin käsitteitä.
Erinomainen essee. Perustiedon lisäksi olit ottanut kirjoitelmaasi hieman lisätietoa, esimerkiksi kerroit tarkasti eri tapahtumista, kuten Etyk -kokouksesta. Myös tekstilinkit wikipediaan olivat kivat.
VastaaPoistaKirjoitusasu oli erinomainen, jota oli helppo lukea ja ymmärtää. Rakenne oli muuten hyvä, paitsi teksti koko oli aika pieni. Ohjeissa sanottiin fontti kooksi 12, jota luultavasti et käyttänyt. Olisi ollut vain hieman mukavampi lukea suurempaa tekstiä, mutta se ei kokonaisuutta kovinkaan paljon haittaa.
Todella hyvä essee. Asiat oli esitetty järjestyksessä ja kappalejaoitus oli erittäin hyvä. Ainut miinus on pieni fontti, mikä teki lukemisesta hieman vaikeampaa.
VastaaPoistaEssee on kirjoitettu hyvin. Perusasiat aiheesta tulevat hyvin esille ja kappeleet ovat sopivan pituisia. Fontti koko voisi olla isompi, mutta se ei ole todellakaan pääasia, vaan se millainen teksti on sisällöltään. Muuten "yleisilme" on mielestäni hyvin onnistunut.
VastaaPoistaKielen virheettömyys ja selkeästi havainnollistetut asiat tekevät esseestäsi loistavan.
Oli myös mukava huomata, että tietoa tekstiin on etsitty muualtakin, kuin internetistä (Suuri maailmanhistoria: Tulevaisuutta kohti 1965-).
Tekstissä oli suuri määrä tietoa, vastasi aiheeseensa hyvin ja antoi vähän lisätietoakin. Yleisasu oli hieman epämiellyttävä, pieni kirjasinkoko teki lukemisesta rasittavaa ja hyperlinkkien satunnaisuus sai hieman ihmettelemään niiden tarkoitusta.
VastaaPoistaTekstiin oli nidottu erittäin hyvin ja laajalti tietoa. Kappaleet olivat sopivan mittaisia. Kirjaisinkoko olisi voinut olla isompi, mutta kaiken kaikkiiaan erittäin hyvä essee. Epäselvyyksiä tämä ei ainakaan jättänyt.
VastaaPoistaSelkeä ja toimiva essee! Kappalejaot ovat sopivan pituisia sekä selkeitä ja helppolukuisia. Teksti on monipuolinen ja siinä tulevat esiin kaiken olennaisen tiedon lisäksi tarkennusta. Tekstin fontti olisi voinut olla mielestäni suurempi jotta teksti olisi helpompi lukea.
VastaaPoistaEssee kertoi todella selkeästi, mitä olivat suojasää, liennytys ja ydinaserajoitukset. Rakenne oli toimiva ja eteni hyvässä järjestyksessä.
VastaaPoistaFonttikoko kuitenkin häiritsi hieman lukemista, olisi voinut olla hieman isompi fontti.
Hyvin rakennettu essee ja tietoa on tarpeeksi. Essee pysyy kuitenkin hyvin aiheessa ja sieltä löytyy hyviä lisätietoja aiheesta.
VastaaPoistaEsseen rakenne on toimiva, mutta fontti voisi olla suurempi.
Esseessä on selkeä rakenne, ja asia on kerrottu selkeästi ja riittävän laajasti, mutta kuitenkin asiassa hyvin pysyen. Pieni fontti häiritsi vähän.
VastaaPoistaEssee on hyvä ja selkeä. Tekstissä oli laajasti tietoa, mutta aiheessa on pysytty hyvin. Kappalejaot olivat selkeitä ja essee eteni järkevästi. Pieni fontti hiemän häiritsi lukemista.
VastaaPoistaEssee on erinomainen tiivistelmä varsin laajasta aiheesta. Suojasää, liennytys, aseriisunta käsitteinä avataan ja selitetään. Esseen rakenne on selkeä ja eteneminen loogista.
VastaaPoistaA