Marshall-apu
Yhdysvaltojen ulkoministeri kenraali George C. Marshall kehitti suunnitelman Länsi-Euroopan talouden elvyttämiseksi 2. maailmansodan jälkeen. Apua oli saatava mahdollisimman nopeasti, ja näin syntyi Marshall-apu. Marshall tarjosi apua kaikille sodasta kärsineille Euroopan valtioille, jotka olivat valmiita kannattamaan demokratiaa. Tarjous Euroopan jälleenrakennusohjelmasta pyrki torjumaan kaaosta, epätoivoa, nälkää ja köyhyyttä. Tavoitteena oli kommunismin kukistaminen Euroopassa. Erityisen huolestunut Marshall oli Italian ja Ranskan tulevaisuudesta, sillä kummassakin maassa oli vahva kommunistinen puolue.
Suurin osa Marshall-avusta lahjoitettiin elintarvikkeina, raaka-aineina sekä erilaisina koneina ja laitteina. Vastaanottajamaat käyttivät sitä ensin elintarvikehuollon turvaamiseen ja sen jälkeen perusteollisuuden uudenaikaistamiseen sekä asuntojen rakentamiseen.
Yhdysvallat ei auttanut Euroopan maita pelkästään hyvää hyvyyttään, vaan sillä oli myös monia taka-ajatuksia. Marshall-avun myötä dollarin asema maailman johtavana valuuttana vakiintui. Suuren taloudellisen tuen antaminen jätti myös Euroopan suureen kiitollisuudenvelkaan Yhdysvalloille. Toiveena Yhdysvalloilla oli myös se, että Itä-Euroopan maat saisivat pyristeltyä itsensä irti Neuvostoliiton otteesta. Tšekkoslovakia, Puola ja Unkari olisivat halunneet ottaa Marshall-avun vastaan, mutta Neuvostoliiton painostuksesta kieltäytyivät. Itä-Euroopan maista ainoastaan Jugoslavia hyväksyi avun.
Myöskään Suomi ei ottanut Marshall-apua vastaan pelätessään sen kiristävän välejä sodan voittaneeseen Neuvostoliittoon, joka oli tiukasti apua vastaan. Taloudellinen tuki olisi kuitenkin ollut tarpeen, sillä Suomella oli Neuvostoliitolle paljon sotakorvauksia maksettavanaan.
Neuvostoliitto torjui Marshall-avun suoralta kädeltä, koska sitä pidettiin Yhdysvaltojen pyrkimyksenä välttää ylituotannon aiheuttama talouskriisi USA:ssa ja hankkia Marshall-avun kautta poliittinen määräysvalta Euroopassa. Väitettiin jopa, että Marshall-apua vastaanottavat maat menettäisivät itsenäisyytensä. Todellisuudessa Neuvostoliitto pelkäsi menettävänsä avun vastaanottamisen myötä sen eristäytyneisyyteen perustuvan aseman, johon sen koko politiikka perustui.
Neuvostoliittojen lausuntojen perusteella tehtiin länsimaissa johtopäätös, että Neuvostoliitto ei millään ehdolla halua luopua eristäytyneisyydestään. Jos Neuvostoliitto olisi ottanut avun vastaan, se olisi merkinnyt rautaesiripun poistamista, esteetöntä tavaranvaihtoa Neuvostoliittoon ja sieltä ulos, vapaata matkustamista sinne ja sieltä, aseistariisumista ja jatkuvia amerikkalaisia luottoja. Loppujen lopuksi se olisi merkinnyt Neuvostoliiton luopumista maailmankommunismista.
Vuoteen 1951 mennessä toteutettu Marshallin apu vahvisti entisestään jo alkanutta Euroopan kahtiajakoa länteen ja itään. Apu auttoi osaltaan markkinatalousmaita taloudellisen kasvun uralle, joka jatkui katkeamatta aina 1970- luvun öljykriiseihin saakka. Tämän kasvun turvin rakensivat vauraimmat länsimaat 1950-luvulta lähtien hyvinvointivaltiota, jonka tavoitteena oli taata kaikille tietty vähimmäisturva, maksuton peruskoulutus, terveydenhoito ja eläketurva. Hyvinvointivaltio oli tehokas ase kommunismin torjunnassa. Äärivasemmiston kannatus aleni lähes kaikissa länsimaissa nopeasti 1940-luvun loppuvuosien huippuluvuista. Marshall-apu sai Stalinin kiristämään poliittista otettaan Itä-Euroopasta, jonka seurauksena Neuvostoliitto solmi kansandemokratioiden ja Suomen kanssa niin sanotut ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset (YYA). Vastapainoksi Marshall-avulle Neuvostoliitto ja Itä-Euroopan sosialistiset valtiot perustivat vuonna 1949 oman talousjärjestönsä, Keskinäisen talouden avun neuvoston SEV:n.
Marshall-apu antoi tuntuvan sysäyksen sekä Länsi-Euroopan talouskasvulle että Euroopan yhdentymiskehitykselle. Siinä missä Länsi-Eurooppa sai taloudellisia etuja Yhdysvalloilta, ei Itä-Eurooppa hyötynyt Neuvostoliitosta läheskään yhtä paljon, päinvastoin. Neuvostoliiton ollessa sodan jälkeen heikko se otti varoja valloittamiltaan alueilta. Sotakorvausten lisäksi Itä-Euroopan maiden oli myös maksettava puna-armeijan ylläpitokustannukset. Vaikka Yhdysvalloilla oli monia taka-ajatuksia ja vaikka se hyötyi Marshall-avusta vähintään yhtä paljon kuin Eurooppakin, oli sen tarkoitusperät kuitenkin hyvät. Marshall-avun ansiosta Eurooppa nousi takaisin jaloilleen sodan jälkeen.
Marshall-avun propagandajulisteita
Lähteet:
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/kansain/yo.html
http://www.nikkemedia.fi/ivailu/eta/historia/kylma_sota.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marshall-apuForum – Kansainväliset suhteet (Otava 2010)
Maailman historian pikkujättiläinen (WSOY 2006)
Tekijät : Anni Laine ja Anne Kotro
Esseen teksti on koottu hyvin sen tietojen perusteella eli rakenne on tehty hyvin. Tähän on etsitty kunnolla taustatietoja, jotka auttavat rakenteen kokoamista ja tekevät siitä sujuvaa.
VastaaPoistaTämän "yleisasu" on selkeää ja sitä on helppo lukea. Taustatietojen avulla asukokonaisuus on kunnollista ja siitä saa paremmin selkoa.
Kunnolla tehty työtä ja hyvin rakennettu essee.
Esseestä käy hyvin ilmi kaikki pääasiat. Teksti on erittäin selkeää luettavaa ja sitä luki mielellään.
VastaaPoistaRakenne on eritelty todella hyvin, jokainen aihe omaan kappaleeseen. Yleisasu oli hyvä, eikä tekstistä löytynyt kirjoitusvirheitä.
Essee oli selkeä ja huolitellusti tehty.
Essee on erittäin kattava ja hyvin suunniteltu kokonaisuus aiheesta. Kaikki tarpeellinen tulee kerrottua yksinkertaisesti ja selkeästi. Tekstin rakenne on hyvä, asiat ovat kerrottu järkevässä järjestyksessä ja teksti on yleisasultaan miellyttävä.
VastaaPoistaMukaan liitetyt kuvat(?) eivät toimi minun koneella, joten ne hieman häiritsivät, mutta olisivat olleet varmasti mukava lisä.
Teksti on laaja, mutta erittäin selkeä. Työtä on tehty runsaasti, ja sen kyllä näkee. Asiat on havainnollistettu onnistuneesti.
VastaaPoistaKappalejako on erittäin selkeä ja teksti kokonaisuudessakin on hyvin viimeistelty.
Kuvat eivät auenneet käyttämälläni selaimella, mutta teksti kyllä kertoo kaiken oleellisen harvinaisen hyvin.
Essee vastaa kaikkiin pääkysymyksiin hyvin ja laajasti. Tekstiä on helppo lukea ja se etenee selkeässä järjestyksessä. Yhteenveto lopussa on tehty hyvin.
VastaaPoistaKuvia en valitettavasti saa avattua. Lisäksi osa tekstistä näkyy mustana, ja se täytyy maalata jotta sen saa luettua kunnolla.
Kuvat eivät aukea minullakaan, ja pari mustaa kappaletta ovat erittäin tuskaista luettavaa ilman värjäystä. Vikojen syyt tosin ovat yleensä toisessa päässä, joten huonohkosta ulkoasusta ei sovi valittaa. Sisällöltään ja jaottelultaan essee on toimiva, antaa paljon tietoa Marshall-avun toteutuksesta ja merkityksestä. Kieli myös virheetöntä ja selkeää.
VastaaPoistaEssee on hyvin laaja ja erittäin selkeä. Se on toteutettu hyvin ja kaikki tarpeelliset asiat on esitetty todella hyvin. Tekstiä oli miellyttävä lukea, kun se oli helposti luettavissa ja ymmärrettävissä.
VastaaPoistaPropagandajulisteet olivat hyvä lisä.
Hieno essee. Perustiedot olivat hallinnassa, sekä ylimääräistä tietoa, kuten USA:n taka-ajatustuksia, oli mukava lukea. Myös erittäin mielenkiintoista oli ajatus siitä, mitä olisi tapahtunut jos Neuvostoliitto olisi ottanut Marshal -avun vastaan.
VastaaPoistaRakenteeltaan essee oli selkeä: johdanto, käsittely ja lopetus näkyivät selvästi. Myös kieliasussa en huomannut kirjoitusvirheitä.
Mielestäni essee olisi erinomaisen arvoinen, mutta eräs asia, josta olin erittäin pettynyt oli suora kopiointi Forum kirjasta. Virke "Sotakorvausten lisäksi Itä-Euroopan maiden oli myös maksettava puna-armeijan ylläpitokustannukset.", "Suurin osa Marshall-avusta lahjoitettiin elintarvikkeina, raaka-aineina sekä erilaisina koneina ja laitteina. Vastaanottajamaat käyttivät sitä ensin elintarvikehuollon turvaamiseen ja sen jälkeen perusteollisuuden uudenaikaistamiseen sekä asuntojen rakentamiseen." ja "Marshall-apu antoi tuntuvan sysäyksen sekä Länsi-Euroopan talouskasvulle että Euroopan yhdentymiskehitykselle." olivat suoraan kopioituja, vaikkakin kahdessa jälkimmäisessä oltiin poistettu ja muutettu pari sanaa. Muistakaa, että jos kopioitte, merkitkää se ylös.
Essee on rakenteeltaan ja kieliasultaan moitteeton. Kappalejako toimii, ja teksti on selkeää.
VastaaPoistaVaikka on tietenkin selvää, että Yhdysvaltojen toiminta oli Neuvostoliiton toimintaa järkevämpää, essee tuntuu hieman puolueelliselta. Esseetä lukiessa jäin miettimään, olisiko Neuvostoliiton toiminnalle ollut jokin järkeväkin syy.
Kokonaisuudessaan teksti on kuitenkin loistava ja kuvat julisteista (jotka ainakin minulla aukesivat ongelmitta) olivat hyvä lisäys.
Essee oli hyvä ja helppolukuinen. Tumma tekstin pätkä oli tosin hieman hankala lukea. Asiat oli järjestetty hyvin ja pidin erityisesti aloitus- ja lopetuskappaleista. Kuvat olivat hyvä lisä, mutta teksti ajoi asiansa mielestäni hyvin ilman niitäkin.
VastaaPoistaEsseessä oli paljon tietoa, ja se vastasi hyvin kysymyksiin. Esseestä löytyi myös paljon ylimääräistä tietoa, joka teki lukemisesta mielenkiintoisempaa. Kappalejako toimi hyvin, ja teksti oli vaivatonta lukea.
VastaaPoistaEssee antaa lukijalleen runsaasti tietoa aiheesta ja se on hyvä juttu. Teksti on kirjoitettu huolellisesti eikä kieliopillisia virheitäkään näyttäisi siitä löytyvän. Kappaleet ovat sopivan pituisia ja niissä on hyvin havainnollistettu aihetta. Myös iso fontti tekee lukemisesta mukavaa.
VastaaPoistaMiinuksena mainitsisin keskellä olevan tumman tekstin, mutta kyseessä taitaa olla "tietotekninen ongelma".
Mukaan liitetyt kuvat havainnollistivat aihetta hyvin selkeästi kirjoitetun tekstin rinnalla.
Kaiken kaikkiaan kyseessa on A-luokan essee ja se välittää asiat hyvin ymmärrettävästi.
Tapahtumat koottu hyvin, syyt ja seuraukset tulivat selväksi ja kuvat olivat oikein mukava lisä. Mukava määrä lähteitä. Noin puolet tekstistä näkyy ainakin minulle mustana, mikä vaikeutti hieman lukemista. Helposti luettava ja rakenteeltaan hyvä essee.
VastaaPoistaHyvä kokonaisuus. Tapahtumat koottu hyvin ja kaikki tuli selväksi. Tosin musta teksti aiheutti hämmennystä.
VastaaPoistaEsseessä on todella hyvä ja selkeä kokonaisuus. Asiat on esitetty loogisessa järjestyksessä ja epäselvyyksiä ei jäänyt. Ulkoasultaan teksti on selkeää ja helppolukuista, vaikka tekstin mustat osat häiritsivät hieman. Kuvat ovat mukava lisä!
VastaaPoistaEpäselvyyksiä tämä teksti ei jättänyt. Kuvat ja "ylimääräinen" tieto olivat mukava lisä. Mustat osiot olivat hieman vaikeasti luettavissa, mutta muuten loistavaa jälkeä.
VastaaPoistaKuvat kyllä toimivat vaikka, jotkut toisin väittävätkin. Klikatkaa niiden tyhjien laatikoiden päältä, niin kuvien pitäisi aueta.
Helppo lukuinen essee hyvän kappale jaon vuoksi. Tekstistä löytyy paljon tietoa aiheesta ja taustasta. Essee pysyy hyvin aiheessa.
VastaaPoistaMustat osat on hieman vaikea lukee, mutta muuten toimiva rakenne ja hyvä essee.
Essee on laaja ja siitä löytyy kaikki tarvittavat tiedot. Olette onnistuneet pitämään tekstin selkeässä paketissa.
VastaaPoistaAsiat on kerrottu järkevästi ja hyvässä järjestyksessä.
Vaikuttaa siltä että tekstin tekemisessä on nähty vaivaa ja viimeistelyä on ajateltu! Kaikin puolin hyvä esseee.
Essee on mielestäni tosi hyvä ja selkeä, ja sitä oli helppo lukea. Asia eteni selkeästi ja järkevässä järjestyksessä. Marshall-avun vaikutukset tuotu hyvin esiin. Kuvat eivät suostuneet aukeamaan, mutta ne olisivat olleet hyvä lisä esseeseen.
VastaaPoistaMarshall-avusta saa kaikista tarpeellisimmat tiedot tästä esseestä ja ulkoasu on myös hyvin kiitettävä. Itseänikin häiritsi ehkä hiukan tummempi fontti, mutta plussaa kun esseeseen sisältyy kuvia (vaikka ne eivät näykään koneelta.)
VastaaPoistaKaiken kaikkiaan esseen rakenne on onnistunut ja teksti selkeää.
Essee oli todella hyvä. Siinä tulee selkeästi esiin kaikki tarvittava. Ulkoasu oli siisti ja selkeä, tosin tummaa tekstiä oli hieman hankala lukea. Kuvat olivat mukava lisä.
VastaaPoistaEsseestä löytyy kaikki oleellinen, sekä sopivasti ylimääräistä, kartoittaen Marshall-avun kokonaan. Rakenteeltaan toimiva essee, jonka mustateksti-osuus hieman sekoittaa. Yleisilmeeltään hyvä, harmi vain, että kuvat täytyi avata erikseen. Kaiken kaikkiaan oikein hyvä essee, josta ei jää kysymyksiä.
VastaaPoistaEssee on erittäin selkeä ja mieluisaa luettavaa. Asiat on tuotu laajamittaisesti esille. Kappaleet on jäsennelty mukavasti ja teksti etenee loogisesti. Kuvat olivat mukava lisäys.
VastaaPoistaEssee on huoliteltu ja asianpitoinen kokonaisuus. Kytkökset kylmään sotaa ja blokkien väliseen kilpailuun kytkevät asian laajempaa viitekehykseen. Eteneminen on loogista ja miellyttävää lukea.
VastaaPoistaA
Essee on mielestäni tosi hyvä ja selkeä, ja sitä oli helppo lukea. Asia eteni selkeästi ja järkevässä järjestyksessä. Kuvat eivät suostuneet aukeamaan, mutta ne olisivat olleet hyvä lisä esseeseen.
VastaaPoista