Tutkimusryhmän, -parin tai tutkijan artikkeleiden valmistuttua opiskelijat tutustuvat toistensa töihin kurssiblogissa. Opiskelija valitsee _X_ artikkelia jokaisesta pääteemasta ja arvioi niitä asteikolla A, B, C, D / 4-10 ja lyhyellä kirjallisella palautteella.
Arvioinnit palautetaan kurssiblogiin kullekin teemalle erikseen annettuihin päivämääriin mennessä. Kurssin aikana näin edetään neljän pääteeman läpi.
Lisäksi kukin oppilas tekee omasta kokonaissuorituksestaan arvioinnin (A-D/4-10) kurssin lopussa (siis kirjoitettuaan sovitun määrän artikkeleita) päätettyyn päivämäärää mennessä.
maanantai 15. elokuuta 2011
Kurssin opetus- ja opiskelukäytännöt
Kurssi on jaettu kronologisesti neljään pääteemaan:
I Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
II Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
III Kylmä sota
IV Uusi epävarmuuden aika
Näiden keskeisimmät asiat käydään läpi opettajajohtoisesti. Tässä käsittelyssä on tarkoitus selvittää kunkin temaattisen aikakauden tärkeimmät tapahtumat sekä herättää kiinnostus kunkin aiheen syvempää käsittelyyn, opiskeluun ja oppimiseen. Kunkin pääteeman osalta opettajajohtoiseen käsittelyyn on varattu aikaa kaksi 75 minuutin oppituntia.
Pääteemat on jaettu useampaan rajatumpaan aiheeseen, joita käsitellään opiskelijakeskeisesti. Tässä käsittelyssä syvennetään pääteemoja ja aktivoidaan oppilaita tutkivan oppimisen kautta. Oppilaat jaetaan tutkimuspareihin, mutta halutessaan oppilas voi työskennellä yksin läpi kurssin. On tärkeää, että tutkimusryhmä -pari tai yksin toimiva oppilas valitsee mahdollisimman kiinnostavan ja tietotaito tasolleen sopivan tutkimusaiheen. Kokonaisuudessaan kunkin pääteeman käsittelyyn on varattu aikaa neljä 75 minuutin oppituntia.
Opettajajohtoisen käsittelyn jälkeen opiskelijaparin tehtävänä on laatia valitsemastaan tutkimusaiheesta noin 1-2 A4-sivun (fontti 12, rivinväli 1,5) mittainen artikkelimainen selvitys kurssiblogiin (). Kuva ja karttamateriaalin, verkkolinkkien, you tube klippien) käyttö on sallittua, mutta esityksen painopisteen tulee olla ns. ”leipätekstissä”.
Kunkin tutkimuskohteen osalta tarkoituksena on vastata ainakin historiantutkimuksen peruskysymyksiin:
1. mitä tapahtui?
2. milloin tapahtui?
3. miten tapahtui?
4. miksi tapahtui?
5. mitä seurauksia tapahtuneesta oli?
6. minkälainen ilmiö oli luonteeltaan ja mitä erityispiirteitä siinä oli?
Tärkeimpinä lähteinä opiskelijat käyttävät kurssikirjaa, muita oppikirjoja, koulun ja kaupungin kirjastojen tarjoamia historian yleisteoksia, valittua teemaa käsitteleviä erityistutkimuksia, aikakausi- ja sanomalehtiartikkeleita, TV-dokumentteja sekä internet-lähteitä.
Artikkelin lähdetietoihin tulee merkitä käytetyn lähteen tekijä, teos ja painovuosi, verkkolähteistä täydelliset HTML-tiedot.
Pääteemojen ja syventävien aiheiden jaottelu selviää seuraavien sivujen listasta.
I Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
II Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
III Kylmä sota
IV Uusi epävarmuuden aika
I Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
II Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
III Kylmä sota
IV Uusi epävarmuuden aika
Näiden keskeisimmät asiat käydään läpi opettajajohtoisesti. Tässä käsittelyssä on tarkoitus selvittää kunkin temaattisen aikakauden tärkeimmät tapahtumat sekä herättää kiinnostus kunkin aiheen syvempää käsittelyyn, opiskeluun ja oppimiseen. Kunkin pääteeman osalta opettajajohtoiseen käsittelyyn on varattu aikaa kaksi 75 minuutin oppituntia.
Pääteemat on jaettu useampaan rajatumpaan aiheeseen, joita käsitellään opiskelijakeskeisesti. Tässä käsittelyssä syvennetään pääteemoja ja aktivoidaan oppilaita tutkivan oppimisen kautta. Oppilaat jaetaan tutkimuspareihin, mutta halutessaan oppilas voi työskennellä yksin läpi kurssin. On tärkeää, että tutkimusryhmä -pari tai yksin toimiva oppilas valitsee mahdollisimman kiinnostavan ja tietotaito tasolleen sopivan tutkimusaiheen. Kokonaisuudessaan kunkin pääteeman käsittelyyn on varattu aikaa neljä 75 minuutin oppituntia.
Opettajajohtoisen käsittelyn jälkeen opiskelijaparin tehtävänä on laatia valitsemastaan tutkimusaiheesta noin 1-2 A4-sivun (fontti 12, rivinväli 1,5) mittainen artikkelimainen selvitys kurssiblogiin (). Kuva ja karttamateriaalin, verkkolinkkien, you tube klippien) käyttö on sallittua, mutta esityksen painopisteen tulee olla ns. ”leipätekstissä”.
Kunkin tutkimuskohteen osalta tarkoituksena on vastata ainakin historiantutkimuksen peruskysymyksiin:
1. mitä tapahtui?
2. milloin tapahtui?
3. miten tapahtui?
4. miksi tapahtui?
5. mitä seurauksia tapahtuneesta oli?
6. minkälainen ilmiö oli luonteeltaan ja mitä erityispiirteitä siinä oli?
Tärkeimpinä lähteinä opiskelijat käyttävät kurssikirjaa, muita oppikirjoja, koulun ja kaupungin kirjastojen tarjoamia historian yleisteoksia, valittua teemaa käsitteleviä erityistutkimuksia, aikakausi- ja sanomalehtiartikkeleita, TV-dokumentteja sekä internet-lähteitä.
Artikkelin lähdetietoihin tulee merkitä käytetyn lähteen tekijä, teos ja painovuosi, verkkolähteistä täydelliset HTML-tiedot.
Pääteemojen ja syventävien aiheiden jaottelu selviää seuraavien sivujen listasta.
I Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
II Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
III Kylmä sota
IV Uusi epävarmuuden aika
Kurssin tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita
• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa.
• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita
• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa.
Kurssin keskeiset sisällöt
Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
• kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
• imperialismin teoria ja käytännöt
• ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan
Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
• eurooppalaiset ääriliikkeet ja demokratian kriisi
• ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot
• toinen maailmansota seurausilmiöineen
• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä muut keskeiset ihmisoikeussopimukset
Kylmä sota
• kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
• kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
• kylmän sodan kriisien luonne
• Saksa kylmän sodan näyttämönä
• Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa
Uusi epävarmuuden aika
• Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
• kansainväliset rauhanpyrkimykset
• kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
• Lähi-idän ongelmakenttä
• Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
• uudet kansainväliset rakenteet
• kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
• imperialismin teoria ja käytännöt
• ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan
Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
• eurooppalaiset ääriliikkeet ja demokratian kriisi
• ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot
• toinen maailmansota seurausilmiöineen
• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä muut keskeiset ihmisoikeussopimukset
Kylmä sota
• kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
• kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
• kylmän sodan kriisien luonne
• Saksa kylmän sodan näyttämönä
• Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa
Uusi epävarmuuden aika
• Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
• kansainväliset rauhanpyrkimykset
• kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
• Lähi-idän ongelmakenttä
• Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
• uudet kansainväliset rakenteet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)