Olennainen rooli kylmässä sodassa oli salaisella tiedustelutoiminnalla ja turvallisuuspoliisilla. Niiden tehtävänä oli turvata oman maansa poliittista järjestelmään kumouksellisilta aateilta ja solutuksilta ja hankkia luotettavaa tietoa vastapuolesta. Sanomien sieppaaminen ja avaaminen radioliikenteessä oli tärkein tiedostelumuoto. Tiedustelu oli jatkuvaa kilpajuoksua kaksoisagentteineen ja loikkareineen. Yhdysvalloissa toimi tiedustelupalvelu CIA ja Neuvostoliitossa puolestaan KGB.
Vakoilu oli kylmän sodan aikana yksi vaarallisimmista ja kovimmin rangaistavista rikoksista. Rangaistuksena saatettiin antaa jopa kuolemantuomio. Vakoilu oli myös yksi korkeapalkkaisimmista töistä. Kylmän sodan myötä kasvaneeseen tietojen tarpeeseen vastattiin lapioimilla rahaa itäeurooppalaisille poliittisille pakolaisille, entisille agenteille, ja tiedustelu-upseereille. Isolla rahalla heidät saatiin tekemään tiedustelumatkoja rautaesiripun yli.
Syyt Neuvostoliiton harjoittamaan vakoiluun liittyivät kylmän sodan kiristymiseen sekä Neuvostoliiton sisäisen ideologisen ja poliittisen valvonnan tiukkenemiseen. KGB:n toimintaa ei kuitenkaan rajoittanut niin monet lait kuin CIA:ta. KGB:n alaisuuteen kuului myös muun muassa Neuvostoliiton rajavartiolaitos. Se oli myös toiminut aikaisemmin eri nimillä kuten esimerkiksi Tšeka. Tšekan surmaamien ihmisten määrän saattoi laskea kymmenissä tuhansissa. Neuvostoliiton salainen poliisi toimi hyvin pitkälle samassa perustarkoituksessa kuin edeltäjänsä: tukahduttaa ja estää poliittinen oppositio. Sen kuka oli oppositiota, salainen poliisi määritteli itse
CIA:n ehdoton sääntö oli, että työn kohteeksi kelpaa vain sellainen lähteeltä saatu työstetyn informaation palanen, joka on vahvistettavissa riippumattoman lähteen avulla. Pääperiaatteena on vuosien mittaan tullut täydellinen etääntyminen lähteestä sekä informaation maksimaalinen kasvottomuus. Apuna CIA käyttää eri maissa toimivia asiamiehiä eli agentteja ja vakoilusatelliitteja sekä mm. kuunteluasemia ja monia muita keinoja. CIA on joidenkin tahojen mukaan syyllistynyt ihmisoikeusrikoksiin ja tukenut niihin syyllistyneitä, sekä syyllistynyt sotarikoksiin. Ensimmäisen upseerinsa Neuvostoliittoon CIA sai lähetettyä 1953, mutta KGB:n eversti vietteli hänet, valokuvasi ja hän joutui kiristetyksi.
Läntiselle tiedostelulle Suomi oli tärkeä ennen kaikkea Neuvostoliiton läheisyyden vuoksi. Agentteja lähetettiin Suomen kautta tiedustelemaan Neuvostoliiton kohteita ja sen alueita käytettiin myös elektroniseen tiedusteluun. Suomeen saapui Neuvostoliiton vakoojia loikkareina vuosina 1949–1959. Myös neljäsosa neuvostoliiton diplomaateista oli KGB:n agentteja ja näistä esimerkiksi 98 toimi Suomessa.
Vielä Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamiseen, ovat nykyisen Venäjän ja yhdysvaltojen välit kireät ja epäluuloiset. Vaikka Neuvostoliittoa ei enää ole, salaisen poliisin toimintakulttuuri elää yhä. Kylmän sodan vaikutukset näkyvät nykyäänkin Suomessa diplomaattien karkotuksina, joiden syynä ovat joskus vakoiluepäilyt.
Lähteet:
kirjat:
Minä vakooja, Valitut palat
Sokea peili, Oleg Gordievsky
Salaisen poliisin valtakunta, Anne Kuorsalo
internet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/KGB
http://fi.wikipedia.org/wiki/CIA
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vakoilu
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/09/vakoilu-suomessa-1950-luvulla.html
http://historianet.fi/pohjois-ja-etela-amerikka/cian-synkat-salaisuudet
Tekijät: Johanna Leino, Linda Järvenpää ja Sara Laitinen
Tässä esseessä on kerrottu hyvin miten ja miksi näin toimittiin tuolloin ja se antaa tälle esseelle hyvän rakenteen, josta on hyvin ymmärrettävissä asian ydin.
VastaaPoistaEsseen niin sanottu "yleisasu" on aika toimiva ja aika hyvin huoliteltu. Tämä helpottaa esseen lukemista ja sen tajuamista. Essee on hyvin tiivistetty ja siitä ymmärtää hyvin pääasiat tästä aiheesta.
Haluan sanoa vielä, että minusta hyvin etsitty asioiden pääkohtia ja tiivistetty kunnon esseeksi.
Essee on kirjoitettu selkeästi ja tekstiä on mukava lukea eteenpäin. Alku johdattelee hyvin itse varsinaiseen asiaan.
VastaaPoistaAsia sisällöltään essee on hyvin kirjoitettu. Siinä on kerrottu asiat laajasti ja tämä tekee yhdessä selkeän tekstin jaottelun kanssa esseen yleisasusta hyvän.
En löydä esseestä mitään sellaista, jonka tekisin itse toisella tavalla. Esseen luettua voi sanoa olevansa edes hieman viisaampi, eli jotain siitä tallentui muistiin ja se on hyvin tiivistettyjen asioiden ja selkeyden ansiota.
Hyvä yleisasu ja toimiva kappalejako, kirjoitusvirheet suhteellisen vähässä. Peruskysymykset täytetty ihan mukavasti, osapuolet ja merkitys tulevat ainakin selvästi esille. Jää ehkä kaipaamaan enemmän esimerkkejä vakoilun toteuttamisesta käytännössä, mutta siitä lienee vaikeampaa löytää tietoa netistä. Yleisesti ottaen tiivis, selvä ja ymmärrettävä essee.
VastaaPoistaEssee vastaa suhteellisen selkeästi historian tutkimuksen pääkysymyksiin. Siitä käy ilmi, että mitä on tapahtunut ja mitä on tehty ja missä.
VastaaPoistaItseäni kuitenkin häiritsi heti esseen alussa oleva yhdyssanavirhe "maailman sodan" vaikka se kuuluisi olla "maailmansodan". Ja esseen viimeisen kappaleen ensimmäisessä lauseessa on mielestäni sekava sanajärjestys.
Muuten essee oli toimiva, hyvä sekä selkeärakenteinen.
Teksti on melko laadukasta sekä mielenkiintoista luettavaa. Asia tulee hyvin selville, ja tekstin jaottelu kappaleisiin on onnistunut.
VastaaPoistaMuutamia kirjoitusvirheitä lukuunottamatta teksti on kokonaisuutena toimivaa ja riittävän huoliteltua.
Viides kappale haiskahtaa hieman copypastelta, mutta eipä esseessä muuta moitteen sijaa sitten oikein mielestäni olekaan.
Erinomainen essee. Peruskysymysten lisäksi otitte lisätietoa kirjoitelmaanne, mikä toi mielenkiintoa lukemiseen. Esimerkiksi Suomen osuuden mainitseminen on yksi niistä asioista, joista pidin.
VastaaPoistaAinut, mikä jäi mieltäni painamaan oli, että miksi Yhdysvallat lähti vakoiluun mukaan? Mainitsitte Neuvostoliiton syyt, mutta jätitte USA:n mainitsematta. Sen sijaan, kerrotte CIA:n toiminnasta kokonaisen kappaleen verran, jonka KGB:stä mainitsette parilla virkkeellä.
Rakenne ja kieliasu olivat selkeitä. Lukeminen oli miellekästä, kun kappaleiden väliin oli jätetty väliä.
Essee on jaettu selkeisiin kappaleisiin ja sitä on helppo lukea. Pääkysymyksiin on vastattu kaikkiin hyvin, paitsi USA:n syyt vakoilun harjoittamiseen on jätetty mainitsematta.
VastaaPoistaTeksti on huoliteltua, mutta valkoinen pohja häiritsee hieman.
Suomen mainitseminen sopi esseeseen ja lopetus oli hyvä.
Essee on tosi hyvä. Siinä on selkeät kappaleet, mitkä tekevät siitä ymmärrettävän, ja mielekkään luettavan, vaikka valkoinen pohja hankaloitti jonkin verran lukemista.
VastaaPoistaTietoa oli tarpeeksi pääkysymyksien kohdalta, mutta Yhdysvaltojen syyt vakoiluun oli jätetty pois. Muilta osin essee oli kyllä tosi hyvä.
Essee oli jaoiteltu hyvin kappaleisiin ja sitä oli helppo lukea. Kieli oli myös sujuvaa, mutta olisin jättänyt pois tekstin valkoisen pohjan mikä häiritsi vähän.
VastaaPoistaPeruskysymyksiin oli vastattu hyvin, mutta Yhdysvaltojen vakoilun motiivi oli jätetty pois. Erilaisia lähteitä oli paljon, mikä on aina hyvä. Essee oli mielenkiintoinen ja selkeä, joten sitä oli mukava lukea.
Essee oli mielenkiintoista luettavaa. Tietoa oli löydetty paljon, ja se oli järjestetty kappaleisiin onnistuneesti ja järkevästi.
VastaaPoistaAinoat häiritsevät asiat olivat valkoinen tausta ja muuutamat kirjoitusvirheet ("maailman sodan", "vastakkain asettelun" jne).
Essee on hyvä sekä selkeä. Se on jaoiteltu järkevästi sekä siinä käy ilmi mitä tapahtui ja miksi. Lisäksi haluaisin sanoa, että valkoinen tausta teki eseestä helppolukuisemman.
VastaaPoistaEssee oli hyvin jaoteltu, ja se teki siintä hyvin selkeän. Essee vastasi hyvin kaikkiin kysymyksiin. Essee oli hyvin huoliteltu, ja yleisasu siisti. Valkoinen tausta vain hieman häiritsi lukemista.
VastaaPoistaPääaihetta on avattu kiitettävästi, jopa monien lisätietojen myötä. Rakenne on sujuva ja noudattaa aikajanaa jossakin määrin. Kappalejako toimii, yleisasusta vain silmiä kiusaava valkoinen tausta häiritsee. Mukavana lisäpakettina oli Suomen osuus tässä kaikessa. Melkoisen hyvä essee.
VastaaPoistaYleisasu oli toimiva kappalejakoa myöten. Tietoa esseeseen oli nidottu kiitettävästi. Valkoinen tausta häiritsi lievästi, mutta kokonaisuudeltaan essee oli hyvä.
VastaaPoistaEssee on jaoteltu todella hyvin eri osiin ja kokonaisuus on selkeä. Teksti oli myös helppolukuinen. Tietoa oli tarpeeksi aiheesta ja Suomen osuus tässä plussaa! Ulkoasussa vain valkoinen tausta häiritsi hieman.
VastaaPoistaAsiat tuotu esille hyvin. Tekstin ulkoasu toimiva kaikilta osin. Valkoinen pohja tosin hämmensi.
VastaaPoistaTeksti oli mielenkiintoinen. Valkoinen taustata toi minusta tunnelmaa aiheeseen, puuttui vain enää mustalla tussilla yliviivattuja lauseita tai sanoja. Vakoilun tekniikoita olisi voinut vähän tarkentaa. Suomi oli mukava lisäys tekstiin, sai lukijan heti samaistumaan. Muutamia kirjoitusvirheitä löyty, mutta ne eivät häirinneet lukemista.
VastaaPoistaEssee oli jaoteltu selkeästi, ja teksti oli helppolukuista. Johdanto kylmästä sodasta oli toimiva. Tietoa oli löydetty hyvin, ja se oli tiivistetty onnistuneesti.
VastaaPoistaValkoinen tausta oli häiritsevä, ja muutamia kirjoitusvirheitä löytyi.
Erittäin hyvä essee joka oli mielenkiintoinen ja helppo lukea. Rakenne ja tekstin jäsentely hyvin suunniteltu ja toteutettu, sisältö erinomainen.
VastaaPoistaValkoinen tausta häiritsi tekstin lukemista.
Essee antaa tarpeeksi tietoa Kylmän sodan vakoilusta ja sen syistä sekä seurauksista. Teksti on mukavan helppolukuista. Pituus oli juuri sopiva ja mielenkiinto pysyy yllä loppuun asti.
VastaaPoistaValkoinen tausta ei lukiessa häirinnyt itseäni juuri ollenkaan.
Essee selostaa hyvin ja monipuolisesti annetusta aiheesta. Teksti etenee hyvin ja selkeästi, ja on kielellisestikin, muutamaa kirjoitusvirhettä lukuunottamatta hyvä. Teksti ei ole liian pitkä, vaan siihen on laitettu juuri sopivasti asiaa.
VastaaPoistaYleisasu on hyvä ja kappalejako onnistunut. Johdanto on selkeä ja tiivis. Eri lähteitä on käytetty paljon, ja tietoa onkin löytynyt runsaasti.
VastaaPoistaT. Anne Kotro
Perusilmeeltään hyvä ja erottuva essee. Teksti ei tunnu koko ajan täysin yhtenäiseltä, mutta on kuitenkin rakenteeltaan selkä ja helppolukuinen. Teksti vastaa hyvin historiantutkimuksen peruskysymyksiin, mutta tarkastelee käytännössä vain CIA:n ja KGB:n roolia vakoilussa eikä huomioi esimerkiksi James Bondin edustamaa brittien tiedustelupalvelua. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä essee.
VastaaPoistaMielenkiintoinen essee, jossa johdanto-osuus oli oikein hyvä. Muutenkin kokonaisuutena essee oli hyvin jäsennelty sekä tiivis, ja tietoa olitte löytäneet mukavasti. Kirjoitusvirheet hieman häiritsivät lukemista.
VastaaPoistaEssee on selkeää luettavaa ja hyvin jaoteltu. Pääasiat on tuotu esille erinomaisesti ottaen huomioon kuinka laaja aihe on. Muutamia kirjoitusvirheitä oli, jotka hieman häiritsi. Myös valkoinen tausta hämmensi. Muuten oiken tiivis essee. Suomen tilanteen käsittely mielenkiintoista.
VastaaPoistaTeksti on melko laadukasta sekä mielenkiintoista luettavaa. Asia tulee hyvin selville, ja tekstin jaottelu kappaleisiin on onnistunut.
VastaaPoistaTeksti on kokonaisuutena toimivaa ja riittävän huoliteltua...
Kirjoittajat onnistuvat vastaamaan historiantutkimuksen peruskysymyksiin hyvin. Teksti on sujuvaa ja käsitteitä on käytetty napakasti, tosin välillä ilmaisu "haiskahtaa" lähteeltä. CIA:n osuuden olisi voinut selittää paremmin. Mielenkiintoisesta aiheesta olisi mieluusti lukenut mielenkiintoisen esimerkin käytännön vakoilusta.
VastaaPoistaB1/2