Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska jakoivat Saksan ja myös Berliiniin neljään miehitysvyöhykkeeseen. Neuvostoliitto hallitsi kaupungin itäosaa, muut jakoivat sen länsiosan. Neuvostoliitto halusi Berliinin kokonaan itselleen. Neuvostoliitto käski länsivaltoja vetämään sotilasjoukkonsa pois Länsi-Berliinistä. Muuri rakennettiin elokuussa 1961 DDR:n hallituksen toimesta.
Ennen muurin rakentamista uskottiin, että rajojen valvomista tultaisiin tiukentamaan. 13. elokuuta 1961 40 000 DDR:n sotilasta, poliisia ja työläistä sulki tiet ja kadut, jotka johtivat Länsi-Berliiniin.
Länsivallat pelkäsivät muurista aiheutuvaa kriisiä, mutta muuri laukaisikin suurvaltojen välisen jännityksen eikä länsivaltojen tarvinnut perääntyä Berliinistä.
Rakentaminen
Kaupunki jaettiin ensin piikkilangalla kahtia, mutta muutaman päivän päästä muurista alettiin rakentamaan vahvempaa. Muurin vahvistamiseen käytettiin betoniharkkoja. Muuria vahvistettiin ja paranneltiin vuosien mittaan, joten muurin ylitys vaikeni huomattavasti. DDR:n viranomaiset sanoivat muurin olevan ”antifasistinen suojavalli”, jonka tarkoituksena oli pysäyttää miljoonien DDR:n puolelle jääneiden kansalaisten muuttoliike Itä-Berliinistä Länsi-Berliiniin. DDR:n poliittiset johtajat pelkäsivät maan luhistuvan muuttoliikkeen vuoksi.
Muurin 300 metrin läheisyydestä purettiin kaikki talot, sekä myös puhelinlinjat katkottiin. Tätä tyhjää maata kutsuttiin ei-kenenkään maaksi. Sitä kutsuttiin myös ”kuoleman käytäväksi”. Se oli täytetty hienojakoisella soralla, jotta pakoa yrittävien jalanjäljet näkyisivät helposti. Alue oli täysin suojaton ja ansoitettu muun muassa paukkupanoksilla, jotka oli liitetty mutkittelevaan lankaan. Pienikin töytäisy laukaisi paukkupanokset, jotka haavoittivat pakenijaa ja kutsuivat rajavartijat paikalle. Alueen tärkein ominaisuus oli vartiotorneissa oleville vartijoille avautuva vapaa tulilinja. Aluetta ei ollut miinoitettu, toisin kuin DDR:n ja Saksan liittotasavallan välistä muuta raja-aluetta
Rajanylityspaikat
Itä- ja Länsi-Berliinin välillä oli vain muutamia rajanylityspaikkoja, joista suurin osa oli kuitenkin vain joillekin erikoisryhmille. Rajanylityspaikoista kuuluisin lienee Checkpoint Charlie, joka oli Länsi- ja Itä-Berliinin välinen rajaylityspaikka. Sen tarkoituksena oli laskea kaikki rajan ylittävät ihmiset. Sen kautta kulkivat etenkin diplomaatit ja armeija. Saksan jaon loppuaikoina rajanylityspaikka oli avoinna myös ulkomaisille turisteille, mutta saksalaisten täytyi käyttää muita rajanylityspaikkoja.
5000 ihmistä onnistui ylittämään muurin. Noin 200 ihmistä kuoli ylittäessään muuria. 200 ihmistä haavoittui.
Berliinin muurista tuli kylmän sodan symboli.
Muuri murtui 9.11.1989.
Lähteet:
http://history1900s.about.com/od/coldwa1/a/berlinwall.htm 20.9.2011
http://www.dailysoft.com/berlinwall/history/facts_01.htm 20.9.2011
http://www.berlin-life.com/berlin/wall 20.9. 2011
http://history1900s.about.com/od/coldwa1/a/berlinwall_2.htm 20.9.2011
http://www.berlin.de/orte/sehenswuerdigkeiten/checkpoint-charlie/index.en.php 20.9.2011
http://www.dailysoft.com/berlinwall/history/checkpoint-charlie.htm 20.9.2011
Wikipedia 20.9.2011
Forum ’Kansainväliset suhteet’
Tekijät: Julia Hiiri ja Iita Huttunen
Esseen rakenne oli ihan hyvä. Siinä olisi voinut olla enemmän tietoja. Se seurasi aikajärjestystä, joka helpottaa lukemista. Rakenne oli hyvää rakentamis ja rajanylityspaikassa kohdissa. Niissä seurattiin hyvin tapahtumia.
VastaaPoistaEsseen "yleisasu" on hyvä. Se on selkeää ja ymmärrettävissä, vaikka kaipaisi ehkä enemmän tietoja ja taustoja.
Kokonaisuudessaan kunnon essee. Enemmän voisi perehtyä alku tapahtumiin ja sen seurauksiin. Rakennus vaihe oli hyvin tehty.
Hyvä essee, joka tuntuu hieman jäävän kesken. Alussa tekstiä on paljon ja jopa hieman turhia, vaikkakin mielenkiintoisia faktoja.
VastaaPoistaRajanylityspaikkojen jälkeen mielestäni myös muurin murtumisesta olisi voinut olla oma kappaleensa, nyt siitä mainittu vain yhdessä lausessa.
Rakenteeltaan kuitenki selkeä ja miellyttävää luettavaa, ja aloitus on toimiva. Kirjoitusvirheitäkään en löytänyt.
Rakenteeltaan ihan mukiinmenevä teksti. Ongelmia rakenteessa ovat esimerkiksi eräiden kappaleiden lyhyys sekä toisto ja joissakin kohdin hieman epäselvä esitys. Teksti kuitenkin paranee loppua kohti.
VastaaPoistaViimeistely on luultavasti jäänyt kokonaan tekemättä, mikä ilmenee esimerkiksi toisen kappaleen rakenteesta. Tekstin yleisasu kuitenkin paranee sekin loppua kohti mentäessä.
Ongelmallisen alun jälkeen loppu onkin jo ihan laadukasta luettavaa. Alun epäselvyyden selviävät joissakin määrin lopussa. Ihan perushyvä teksti.
Teksti kertoo selkeästi Berliinin muurin syntymistä koskevat asiat. Sen sijaan muurin murtumisesta olisi kaivattu yhtä virkettä enemmän tietoa. Esseestä ei myöskään käy ilmi, miksi ihmiset halusivat ylittää muurin riskeistä huolimatta.
VastaaPoistaRakenne on kuudennen kappaleen loppuun asti hyvä: kappalejako on looginen ja väliotsikot ryhdittävät tekstiä oikealla tavalla. Sen jälkeen teksti näyttää kuitenkin jäävän kesken. Vaikuttaa siltä, että kirjoittajilla on tullut kiire tai loppunut into kesken kaiken, sillä esseessä on aluksi paljon tietoa ja yksityiskohtia, minkä jälkeen tärkeät asiat kuitataan parilla virkkeellä.
Esseen yleisasu on hyvä ja väliotsikot jakavat tekstiä hyvin. Kirjoitusvirheitä ei löydy ja tekstiä on helppo lukea ja ymmärtää.
VastaaPoistaLopussa teksti alkaa kuitenkin olla hieman hajanaista ja asioista kerrotaan yhdellä virkkeellä.
Muurin murtumisesta olisi voitu kertoa enemmän ihan kunnon kappaleen verran. Sen seurauksista ei ole myöskään mitään mainintaa.
Koska kyseessä on essee-kirjoitus, olisi tekstissä esiintyneet väliotsikot voinut jättää pois. Teksti alkaa hyvin ja kirjoitusvirheitäkään en löydä.
VastaaPoistaPuolestaan joitakin lauseita voisi niin sanotusti "hienosäätää", jotta tekstin luettavuus olisi sujuvampaa. Esimerkiksi lause " Noin 200 ihmistä kuoli ylittäessään muuria. 200 ihmistä haavoittui" olisi voitu kirjoittaa: " Noin 200 ihmistä kuoli ja toiset 200 loukkaantui muuria ylittäessä. Näin vältytään toistolta, ja saadaan tekstistä sujuvampaa lukea.
Kirjoittajat ovat käyttäneet useita eri lähteitä esseeseensä, joten heiltä löytyisi varmasti myös tärkeitä asioita lisättäväksi vajaan oloisiksi jääneisiin kohtiin, kuten Muurin murtumisesta kertomiseen. Oli ilahduttavaa huomata, että tietoa on etsitty muualtakin, kuin wikipediasta.
Pienellä tekstin fiksaamisella ja lisätiedoilla kyseessa olisi varsin hyvä essee, joten tätä voidaan pitää ns. "hyvän esseen raakaversiona", joka tarvitsee vielä lisäyksiä ja puhtaaksikirjoituksen.
Teksti alkaa hyvin, mutta lopahtaa loppua kohden. Lopetus vain muutamin yksittäisin virkkein ei oikein nappaa. Muurin murtumisesta ja sen seurauksista olisi varmasti saanut vielä yhden kappaleen. Kuitenkin esseen alkuosa eli syyt ja itse rakentaminen on käsitelty selvästi. Teksti on myös helppolukuista. Hutiloidun lopetuksen voi luultavasti laittaa kiireen piikkiin.
VastaaPoistaEssee on hyvä, mutta loppuu ikään kuin kesken. Viisi viimeistä lausetta on muusta tekstistä erillään ja niistä olisi voinut rakentaa esimerkiksi yhden kokonaisen kappaleen. Olisin voinut haluta tietää muurin murtumisestakin hiukan enemmän. Muuten teksti on hyvin rakennettu ja yleisasultaan ihan hyvä.
VastaaPoistaTeksti aloittaa hyvin, mutta loppuu kesken.Oli mukava lukea, että oltiin perehdytty rajojen ylityksiin ja kuinka niitä valvottiin. Muurin murtumista, joka oli yksi tärkein tapahtumista, siitä olisi voinut kertoa enemmän. Teksti rakenteeltaan hyvä ja en löydä mitään kieliopillisia virheitä.
VastaaPoistaTeksti on hyvin selkeä ja helposti luettava. Kuten jo moni maininnut, teksti ikään kuin jää kesken todella hyvän alun jälkeen. Yleisasultaan teksti on kuitenkin hyvä ja asiat etenevät loogisessa järjestyksessä. Väliotsikot hyvä lisä tekstin selkeyden kannalta!
VastaaPoistaEssee kertoo hyvin pääasiat ja se on selkeä. Lopetus on hieman tönkkö. Yleisasultaan hyvä ja helppolukuinen, kielivirheitäkään ei juuri löydy. Plussaa väliotsikoista.
VastaaPoistaTiivis essee joka kertoi olennaiset asia. Ehkä olisin kaivannut vielä jotain tietoa jälkiseurauksista.
VastaaPoistaVäliotsikot sopivat tähän esseesseen hyvin ja kappalejako on hyvin ideoitu. Teksti oli sujuvaa ja helppolukuista.
Lähteitä on löydetty kiitettävästi
Essee kertoi hyvin asian pääpiirteet, ja teksti on hyvää. Muurin murtumisesta ja jälkiseurauksista olisi voinut kertoa hieman enemmän, ja osa kappaleista oli ehkä vähän liiän lyhyitä.
VastaaPoistaEsseessä on kerrottu perusteellisesti muurin rakentamisesta sekä sen syistä ja seurauksista. Ulkoasu on siisti ja helpottaa lukemista. Kaikki olennainen tieto muurista löytyy, mutta lopetus on ehkä hieman äkkipikainen.
VastaaPoistaIhan hyvä essee, joka eteni mukavasti aikajärjestyksessä. Väliotsikot jäsensivät hyvin ja tekivät ilmeestä selkeän. Pääasiat tulivat selkeästi esiin, seurauksista olisi voinut olla hieman lisää tietoa. Essee tuntui myös hieman loppuvan kesken.
VastaaPoistaMielestäni väliotsikot selkeyttävät tekstiä hyvin. Rakenne on muutekin selkeä, joskin lopetuskappale olisi voinut olla hitusen parempi. Mielenkiintoisia seikkoja muurista tuotu esille. Hyvät lähteet!
VastaaPoistaEssee tuo esille kaikki olennaiset asiat Berliinin muurista, mutta sen murtumisesta olisin kuitenkin halunnut hieman enemmän tietoja. Väliotsikot tekevät tekstistä helppolukuisen ja selkeän.
VastaaPoistaT.Anne Kotro
Ihan hyvä essee. Mielestäni väliotsikot ovat hieman turhia, mutta joillekin ehkä informatiivisia. Tekstissä ei ole kunnon lopetusta, jonka vuoksi se tuntui töksähtävän. Muuten pääpiirteisiin on keskitytty hyvin ja lähteet vaikuttavat melko luotettavilta. Kielivirheitä en havainnut.
VastaaPoistaMuurin rakentamisen tausta tulee selitetyksi Saksan jaon osalta, mutta KV-potiikan kiristyminen osana kylmää sotaa 1960-61 jää selittämättä. Toiseksi muurin murtuminen ja sen liittyminen NL:n hajoamiseen ja kylmän sodan loppumiseen olisi pitänyt olla yksi keskeinen osa artikkelia. Muutoin essee käsittelee perusasiat OK.
VastaaPoistaB-
Mannerheim is the god xddd and you cant say it was bad
VastaaPoista