Tervetuloa kurssille!

Tervetuloa kurssille!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Ideologioiden sota? Tulkintoja ja teorioita kylmän sodan syistä

Monien vuosien ajan on esitetty erilaisia teorioita kylmän sodan syntyyn. Yhteistä jokaiselle esitetylle teorialle on, että se oli Neuvostoliiton kommunismin ja Yhdysvaltain kapitalismin välinen konflikti. Tähän liittyivät myöhemmin mukaan sateliittivaltiot ja Yhdysvaltoja kanssa liittoutuneet valtiot. Minkälaisia teorioita on olemassa tämän koko maailmaa vaikuttaneeseen yhteenottoon?

Traditionistien, joiden aatteisiin oli vaikuttamassa yhdysvaltalainen Arthur Schelesinger, mielestä kylmän sodan syynä olivat Neuvostoliiton aggressiivisen kommunismin aiheuttama totalitaristiset aikeet, jonka leviämistä Yhdysvallat pyrki estämään. Kuvainnoillisesti osapuolina pidettiin ns. painajaisten valtakuntaa Neuvostoliittoa ja vapauden puolustajaa USA:ta. Neuvostoliitto pyrki maailmanvaltaan levittämällä kommunismia väkivaltaisin keinoin maailmalle. Tämä toteutui mm. Korean sodan alkamisessa, jossa Stalin antoi suostumuksensa Etelä-Korean valloitukseen Pohjois-Korean johtajalle Kim Il Sungille. Näin Stalin toimi välillisesti kommunismin levittämisessä ilman, ettei hänen itse tarvinnut asiasta sen suuremmin huolehtia. Yhdysvalloille jäi tehtäväkseen lähinnä turvata hyökätyt valtiot kommunismilla sotaisin keinoin.

Revisionistinen teoria taas painottaa Yhdysvaltojen syyllisyyttä kylmän sodan alkamiseen, kun se ei ottanut huomioon Neuvostoliitoa omissa toimissaan. Teorian mukaan kylmäsota sai alkujännitettä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Japaniin, Hiroshiman -kaupunkiin. Stalin tiesi aseen olemassa olosta, mutta ei kuvitellut Trumanin antavan käskyä käyttää sitä. Lopulta, kun pommi pudotettiin ja kaupunki tuhoutui, Neuvostoliitto ryhtyi kehittämään omaa atomipommia itsepuolustukseksi. Tästä alkoi kilpavarustelu maiden välillä. Sen lisäksi atomipommi lisäsi pelkoa länsimaiden mahdollisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, koska se oli ainut suuri uhka länsimaiselle demokratialle. Turvatakseen Neuvostoliiton, Stalin vaati Itä-Euroopan maita itselleen perusteena neuvostoliittolaisten sotamenestys. Stalin halusi tällä tavalla varmistaa, ettei mahdollista tulevaa sotaa käydä Neuvostoliiton rintamilla vaan sen valtaamilla satelliittialueilla. Ne toimisivat hidasteina hyökkääjille tarpeeksi pitkään, että neuvostosotilaat pääsisivät paikalle.

Yksittäisen syyllisen etsimisen lisäksi voidaan molempia osapuolia sekä Neuvostoliittoa että Yhdysvaltoja pitää syyllisenä kylmän sodan alkuun. Uustraditionistien mukaan epäluulo toisen osapuolen toiminnoista aiheutti maiden välille pelkoa, mikä johti ylireagointeihin. Ryhdyttiin asevarustelukilpailuun, sekä pyrittiin tuomaan omaa paremmuutta esille kansalaisten keskuudessa taiteen ja elokuvienkin avulla. Hyviä esimerkkejä ovat Rambo elokuvat, joissa yhdysvaltalaiset kuvataan sankareina ja neuvostoliittolaisia vihollisina, jotka lopulta voitettiin.
Ylireagointi näkyi myös vakoilussa, jolla pyrittiin turvaamaan oman aatesuuntauksen säilyminen mahdollisilta vallankumouksellisilta aatteilta.

Kylmä sota alkoi monien erilaisten tapahtumien vaikutuksista eikä yksittäistä syytä ole olemassa. Joidenkin mielestä sotaan johtaneet syyt ovat peräisin Neuvostoliiton aggressiivisesta kommunismin levittämisestä. Toiset taas ovat sitä mieltä, että Yhdysvaltojen mahtailu atomipommilla sai aikaan kahden supervallan välisen konfliktin ja viimeiset pitävät kumpaakin osapuolta yhtä syyllisenä vuonna 1946 alkaneeseen ristiriita tilanteeseen. Näidenkin teorioiden lisäksi on olemassa muita mahdollisuuksia, kuten oman edun ajaminen, mutta sekään ei pystyisi aiheuttamaan tällaista monia vuosia jatkunutta ongelmaa. Varmoja voidaan olla siitä, että näistä teorioista mikään ei ole huono selitys kylmän sodan alun tulkintana vaan päinvastoin. Jokaista ajatusta yhdistää kaksi vastakohtaista aatesuuntaa, kapitalismi ja kommunismi, jotka lopulta ajautuivat erimielisyyksiin keskenään.

Lähteet:
-          Noam Chomsky - Ideologia ja valta 2 – Like, Otava
-          Antti Kohi, Hannele Palo, Kimmo Päivärinta, Vesa Vihervä - Forum III – Kansainväliset suhteet – Otava
-          Esko Heikkonen, Matti Ojakoski, Jaakko Väisänen – Muutosten maailma 3 – Kansainväliset suhteet – WSOY


Tekijät: Miia Muukka 2B, Piia Tihveräinen 2E, Hi3.1

11 kommenttia:

  1. Mielestäni erittäin hyvä essee, jossa paljon asiaan liittyvää tietoa ja pohtimista. Rakenne on läpi esseen selkeää ja lukeminen on helppoa, pysyin helposti perillä tapahtuneista asioista ja uudet asiat on selitetty helposti ymmärrettäviksi.
    Yleisasultaan siisti ja miellyttävä kokonaisuus.

    VastaaPoista
  2. Aloitus johdattaa kunnolla itse esseen aiheeseen ja lopussa on vielä koottu tekstin asiat hyvin yhteen. Teksti on sujuvaa ja vaikka pieniä kirjoitusvirheitä löytyikin, ne eivät haittaa lukemista ja tekstin ymmärtämistä. Mielestäni hyvä essee.

    VastaaPoista
  3. Teksti vastaa hyvin tehtävän antoa, ja käsittelee vaaditut asiat. Sen rakenne toimii hyvin, ja etenkin aloitus on mielestäni onnistunut.
    Kieli on helppolukuista, vaikka muutamia pieniä virheitä löytyi. Kappalejako on selkeä, mikä tekee lukemisen helpommaksi, ja essee onnistuu selittämään vaikeita asioita sekä käsitteitä lukijalle. Muutenkin teksti on mielestäni hyvä kokonaisuus.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Essee oli mielenkiintoista luettavaa. On hyvä asia, että kumpaakaan kylmän sodan osapuolista ei syyllistetä, vaan molempien osapuolten tekojen motiivit kerrotaan tasapuolisesti.

    Selkeän rakenteen ansiosta tekstiä oli helppo lukea. Erityisesti kokoava loppupäätelmä on plussaa.

    Tekstin ainoana pienenä miinuksena ovat kirjoitusvirheet ("olemassa olosta", "Rambo elokuvat" jne.), mutta siitä huolimatta essee on todella hyvä.

    VastaaPoista
  6. Jokaisessa kappaleessa pistää silmään useampikin kirjoitusvirhe, joten kieli ei ole täydellistä. Kappalejako tosin on toteutettu kiitettävästi. Eri teoriat käydään läpi yksitellen ja syvällisesti, ja lopun tiivistelmä painottaa hyvin sitä, että varmoja ei voida olla. Sisällöltään ja asettelultaan siis mainio essee, jonka kielessä kuitenkin on tavallista enemmän viilaamista.

    VastaaPoista
  7. Essee oli hyvin perusteltu ja kerrottu molempien supervaltojen näkökulmasta. Tekstissä pohdituista teorioista ei tehdä yhtä oikeaa vaan kaikki teoriat ovat toimivat osasyynä kylmään sotaan, joka tulee tekstissä ilmi.Oman käsityksen mukaa suurvaltojen kilpailuissa olisi voinut viellä mainita avaruuskilpailusta. Tekstiä oli helppo lukea ja lopetus oli mukavasti muotoiltu. Essee on kokonaisuudeltaan erinomainen ja hyvin selkeä.

    VastaaPoista
  8. Ihan kiva essee. Asiat esitettiin selkeästi ja perustellusti. Tosin kieleen olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota.

    VastaaPoista
  9. Heti tekstiä lukiessa huomaa, ettei esseetä ole "hutaisten tehty". Kirjoittajat ovat perehtyneet aiheeseensa hyvin huolellisesti, mutta tekstiin olisi voinut panostaa enemmän. Kirjoitusvirheet voisi poistaa ja hieman muotoilla joitakin lauseita.
    Lähteinä on käytetty kirjoja, eli tietoa on tosiaankin etsitty toden teolla, eikä vain nopeasti googlattu ja liitetty esseeksi.
    Vaikka essee välittääkin hyvin informaatiota lukijalleen ja sen rakenne on selkeä ei sitä voi sanoa täydelliseksi. Mielestäni kirjoitusvirheiden poisto ja tekstin läpiluku ja joidenkin kohtien muuttaminen tekisivät esseestä täydellisen. Tälläisenään se on kuitenkin hyvä.

    VastaaPoista
  10. Esseessä asiat on esitetty hyvin molempien osapuolten kannalta, ja teoriat erotetaan hyvin toisistaan. Lopun selvennys hyvä lisä, ja sen jälkeen ainakin ymmärsi olennaisen. Ihan mukava essee.

    VastaaPoista
  11. Essee onnistuu esittelemään ja selittämään varsin hyvin kylmää sotaa käsittelevät keskeiset teoriat. Lyhykäisesti olisi voinut mainita vielä muutamia lisää. Mahdollisuuksia pohtivaan omaan ajatteluun olisi ollut vieläkin enemmän.

    B1/2

    VastaaPoista