Toisen maailmansodan jälkeen sekä Saksa että Berliini jaettiin neljään osaan Yhdysvaltojen, Britannian, Ranskan ja Neuvostoliiton kesken. Liittoutuneiden eli Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan miehityssektorit muodostivat Länsi-Saksan sekä Länsi-Berliinin ja Neuvostoliiton miehityssektori Itä-Saksan sekä Itä-Berliinin. Länsivaltojen keskinäinen epäluottamus Neuvostoliittoa kohtaan vallitsi entisten kumppaneiden välillä.
Lontoossa joulukuussa 1947 pidetyssä huippukokouksessa yhdistettiin kaikki Saksan läntiset vyöhykkeet. Lisäksi Saksan talouselämä kaipasi elvytystä, jonka vuoksi haluttiin ottaa käyttöön uusi raha, D-markka. Rahauudistuksen myötä Länsi-Saksassa alkoi taloudellinen nousukausi. Venäläiset vastasivat tähän ottamalla käyttöön oman valuuttansa sekä Itä-Saksassa että Itä-Berliinissä. Länsivallat reagoivat ottamalla D-markan käyttöön myös Länsi-Berliinissä, jonka seurauksena oli Berliinin saarto 24. kesäkuuta 1948 – 11. toukokuuta 1949.
Saarto oli Stalinin Neuvostoliiton lähes vuoden kestävä operaatio, joka toimi vastaiskuna sekä läntisen Saksan valuuttauudistukselle, johon Länsi-Berliini otettiin mukaan, että länsivaltojen suunnitelmille kehittää omia miehitysvyöhykkeitään ilman Neuvostoliittoa. Siinä katkaistiin kaikki Neuvostoliiton oman miehitysvyöhykkeen kautta kulkeneet maantiet, rautatiet ja kanavat länsivaltojen hallinnoimaan Länsi-Berliiniin. Saarron tarkoituksena oli saada liittoutuneet maat hylkäämään jaettu kaupunki, jotta Neuvostoliitto saisi sen kokonaan haltuunsa.
Koska länsivallat katsoivat sotavoimien käyttöön liittyvän liian suuria riskejä, ne päätyivät huolehtimaan berliiniläisistä ilmateitse. Kahden päivän kuluttua teiden sulkemisen jälkeen länsiliittoutuneet aloittivat massiivisen ilmasillan kuljettaakseen Länsi-Berliiniin ruokaa, lämmityshiiltä ja muita tarvikkeita Länsi-Saksasta. Järjestetty ilmasilta on tähän mennessä maailman suurin, ja kuljetettujen elintarvikkeiden määrä kasvoi ensimmäisen päivän 6,5 tonnista 10 000 tonniin vuorokaudessa. Ilmasilta koettiin valtavana voittona lännessä, koska kukaan ei ollut uskonut länsiberliiniläisten hengissä säilymiseen ainoastaan ilmakuljetusten avulla. Runsaasti lastatut lentokoneet laskeutuivat yötä päivää muutaman minuutin väliajoin, jolloin ruokatarvikkeet sekä muut tavarat purettiin nopeasti, ja lentokoneet lähtivät paluulennolle. Polttoaineen vähyyden takia berliiniläisten täytyi usein tulla toimeen omin avuin, esimerkiksi lämmittämällä asuntoja kävyillä ja oksilla.
Lopulta Stalin keskeytti Berliinin saarron toukokuussa 1949, kun kriisi oli johtanut siihen, että Länsi-Berliinin katsottiin kuuluvan länsiblokkiin, vaikka kaupunki sijaitsi keskellä itäblokin aluetta. Se, että ihmiset säilyivät hengissä Länsi-Berliinissä, toimi länsivalloille vertauskuvana Neuvostoliiton vaikutusvallan onnistuneesta torjumisesta. Sen epäonnistuminen osoitti myös Neuvostoliitolle, että se oli yliarvioinut voimansa.
Saarto oli myös lisännyt idän ja lännen välistä jännitystä. Lopulta länsivallat perustivat miehitysvyöhykkeilleen Saksan liittotasavallan (BRD) ja Neuvostoliiton vyöhykkeestä tuli Saksan demokraattinen tasavalta (DDR). Oli syntynyt kaksi Saksan valtiota, Länsi- ja Itä-Saksa, jotka kuuluivat eri valtioryhmittymiin.
Lähteet:
Grimberg, Carl; Kansojen historia: 22: Rauhasta Kylmään sotaan; WSOY, Porvoo 1984
Grimnes, Ole Kristian; Otavan suuri maailmanhistoria: Jakautunut maailma; Otava, Helsinki 1986
Kohi, Antti; Palo, Hannele; Päivärinta, Kimmo; Vihervä, Vesa; Forum III Kansainväliset suhteet; Otava, Keuruu 2011
Zetterberg, Seppo; Maailmanhistorian Pikkujättiläinen; WSOY, Helsinki 2006
http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_saarto
http://www.otavanoppimateriaalit.net/nettilehti/arkisto/ilmasilta/index2.htm
http://yle.fi/koostamo/koostamo/template/kieliportti_basic.php?esikatsele=2878
Anni Juusola ja Laura Karhu 2D
Erittäin hyvä essee. Aiheeseen oli perehdytty perusteellisesti, joka antoi kattavan kokonaiskuvan tapahtuneesta. Myös numeraalisten arvojen merkitseminen antoi hyvän käsityksen operaation laajuudesta.
VastaaPoistaKieliasu ja rakenne olivat selkeitä ja loivat mukavan kokonaisuuden lukea. Pidin siitä, että aloitus, käsittely ja lopetus + seuraukset näkyivät tekstistä hyvin.
niin juuri.
PoistaJuuri niin.
PoistaTeksti vastaa historian tutkimuksen pääkysymyksiin erittäin hyvin. Ainoastaan kysymys siitä, miksi Neuvostoliitto vastusti niin kovasti Länsi-Saksassa tehtyjä uudistuksia, jäi hiukan epäselväksi.
VastaaPoistaEsseen rakenne on hyvä: tapahtumat etenevät aikajärjestyksessä ja kappalejako on toimiva, koska yhdessä kappaleessa käsitellään selkeästi yksi asia.
Kokonaisuudessaan essee on todella hyvä, etenkin kun ottaa huomioon, kuinka paljon aiheeseen liittyvää tietoa oli löydetty, vaikka sitä on netissä tarjolla melko vähän.
Erittäin helppolukuinen ja informaatioarvoltaan mainio essee. Peruskysymyksiin vastataan hyvin, ja lisätiedot havainnostavat asioita entisestään. Varsinkin ilmasilta-kappale oli kiinnostavaa luettavaa. Syyt, tapahtumat ja seuraukset käsitellään kaikki tyhjentävästi. Esseen eteen on nähty vaivaa, mutta lopputulos puhuu puolestaan. Ei valittamista.
VastaaPoistaEsseetä oli helppo lukea ja se sisälsi paljon nippelitietoa, mikä oli tehty hyvin mielenkiintoiseksi. Rakenne oli todella hyvä, aloitus- ja lopetuskappaleet rajasivat aiheen hyvin. Vaikean oloisesta aiheesta oli saatu paljon tietoa. Kaikin puolin hyvin tehty essee, johon on varmasti nähty vaivaa.
VastaaPoistaErittäin toimiva essee. Kappalejaot selkeitä, ja teksti sujuvaa. Kerrottiin tarkasti miten venäjä ja länsimaat toimivat kriisin aikaan. Rakenteeltaan teksti oli hyvä, myös aloitus ja lopetuskappaleet olivat hyviä. Teksti eteni aikajärjestyksessä. Esseessä oli myös lukuja, jotka havainnoillistivat tekstiä ja tekivät tekstistä mielenkiintoisemman lukea. Kokonaisuudeltaan hyvä teksti.
VastaaPoistaErittäin helppo lukuinen ja selkeä essee. Tehtävänantoon vastaa erittäin hyvin. Seuraukset tulivat esiin hyvin. Varsinkin pidin, että huomattiin kuinka länsi-blokin selviytyminen alettiin katsomaan vertauskuvana lännen voimana. En löytänyt tekstistä mitään kirjoitusvirheitä tai kielioppivirheitä. Essee on kokonaisuudeltaan erinomainen.
VastaaPoistaSelkeälukuinen essee, joka kertoo Berliinin kriisistä kaiken olennaisen. Essee on hyvin koottu alusta loppuun saakka ja kappalejako toimii. Mitään valittamisen aihetta ei esseestä löydy. Erinomainen essee kaiken kaikkiaan.
VastaaPoistaSelkeä ja helppoluikuinen essee, joka vastaa peruskysymyksiin hyvin. Kappalejaot olivat selkeitä enkä köytänyt kirjoitusvirheitä. Aiheesta on kerrottu tarkasti ja mielenkiintoisesti. Ulkoasu on selkeä ja lähteitä on mukavasti.
VastaaPoistaHistorian pääkysymyksiin on esseessä vastattu kiitettävästi. Teksti on helppolukuista selkeän kappalejaon vuoksi. Rakenne ja yleisasu ovat muutenkin hyvät. Kirjalähteitä on käytetty paljon, siitä plussaa.
VastaaPoistaT. Anne Kotro
Erinomaisen tiivis ja informatiivinen essee. Tausta - tapahtuma - seuraukset eli historian perustarkastelu toimii hyvin. Lähdeapparaatti on laaja. Laajempi viitekehyskin tulee esille. Hyvää työtä!
VastaaPoistaA
homot
VastaaPoistaVerneri on lesbo
PoistaNo enhän ole :P
Poistaolen luke ja tykkäsin tästä esseestä peeäs olette homoja
VastaaPoistaKinkku on hyvää.
Poistaolen homo oski
VastaaPoistajaa
VastaaPoistavoi paska
VastaaPoista