Tervetuloa kurssille!

Tervetuloa kurssille!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Kreikan sisällissota

Sisällissodan juuret kantautuvat toisen maailmansodan aikaisen natsi-Saksan tekemän Kreikan miehityksen aikaan. Ensimmäisten taisteluiden jälkeen maan kuningas Yrjö II pakeni maasta ja vallan otti kommunistinen puolue, jota tukivat Neuvostoliitto ja Jugoslavia. Kommunistista puoluetta vastustamassa oli oikeistolainen rintama, jota Britannia tuki. Vuonna 1944 Winston Churchill ja Josif Stalin tapasivat, ja sopivat Neuvostoliitolle vallan Romaniassa jos he vetäytyisivät tukemasta Kreikkaa. Tämän sovittuaan Kreikan kommunistit menettivät päätukensa ja britit ottivat oikeistomielisen hallituksen johdolla maan haltuunsa.

Maaliskuussa 1946 maassa järjestettiin vaalit, jonka oikeisto voitti suurella enemmistöllä. Oikeistolaiset palauttivat Yrjö II:n monarkian Kreikkaan, jonka vastaiskuna kommunistit perustivat Kreikan demokraattisen armeijan, julistaen taistelevansa demokraattisen Kreikan puolesta. Demokraattisen armeijan tukena toimi Jugoslavia ja sota olikin kommunisteille menestyksekäs.

Vuonna 1947 USA ryhtyi tukemaan maan monarkisteja Trumanin opin mukaisesti. Myöhemmin Stalin katkaisi suhteet Jugoslavian johtajaan Josip Titoon ja demokraattinen armeija siirtyi tukemaan Stalinia, menettäen Jugoslavian tuen. Näiden merkittävien käänteiden myötä monarkistit onnistuivat USA:n tuella päihittämään kommunistit kesällä 1949.

Sisällissodan seuraksena Kreikka mm. liittyi Natoon sekä ryhtyi Yhdysvaltain liittolaiseksi, joka luonnollisesti viilensi Kreikan ja Neuvostoliiton välejä. Kreikka kärsi paljon sodan aikana. Noin 80 000 ihmistä tapettiin sekä noin 700 000 jäi kodittomaksi. Vuosien 1946-1948 aikana noin 30 000 lasta siirrettiin väkivalloin sosialistisiin maihin kommunistien toimesta. Kommunistipamput tosin väittivät evakuoineensa lapset turvaan. Tosin 50-luvulla Kreikan tilanne parani mm. nopean talouskasvun myötä. Kreikasta tuli jälleen demokratia vuonna 1974 Konstantinos Karamanlisin astuttua virkaan.

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_sis%C3%A4llissota - 20.09.2011
http://en.wikipedia.org/wiki/Greek_Civil_War - 20.09.2011
http://www.coldwar.org/articles/40s/GreekCivilWar1945-1949.asp - 20.09.2011
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/244553/Greek-Civil-War - 20.09.2011
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_historia - 20.09.2011

Tekijät: Jonni Ääpälä ja Atte Suhonen, 2A

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

22 kommenttia:

  1. Esseessä rakenne on huolellisesti tehtyä, se tukee tietoja, on aikajärjestyksessä. Hyvin kerrottu vallansiirroista. Valtataisteluista hyvin kerrottu ja niiden tukijoista. Ja näiden taisteluiden seuraukset saa hyvin esille rakenteen avulla.
    Esseen asukokonaisuus on selkeää ja siitä saa hyvin poimittua tärkeimmät asiat. Aikajärjestys auttaa selventämään missä järjestyksessä valta vaihtuu eri puolueille.
    Hyvin koottu essee, jossa on hyvin löydetty tärkeät asiat ja niiden seuraukset. Kokonaisuus selkeää ja hyvin ymmärrettävissä.

    VastaaPoista
  2. Selkeä essee, johon koottu kattavasti tietoa aiheesta. Teksti on tiivistä, eikä siinä ole ylimääräisiä ja turhia huomioita, vaan on keskitytty pääasiaan.
    Vastaukset historian pääkysymyksiin löytyvät hyvin ja yleisilmeeltään essee on hyvä.

    VastaaPoista
  3. Tekstin rakenne on suhteellisen lyhyt, mutta varsin tiivis. Kaikki oleellinen löytyy, eikä asia jää epäselväksi.
    Viimeistely on melko hyvää eikä virheitäkään löytynyt. Asiat on sanottu selkeästi.
    Kokonaisuudessaan toimiva ja perushyvä essee. Ei ongelmia oikeastaan missään suhteessa.

    VastaaPoista
  4. Tekstin lyhyydestä huolimatta siitä löytyy kaikki olennaisimmat asiat Kreikan sodasta. Ainoa asia, joka puuttuu, on sodan alkamis- ja loppumisajankohdan selkeä ilmoittaminen.

    Rakenne on hyvä ja selkeä, ja asiat käsitellään loogisessa järjestyksessä. Kirjoitus- tai asiavirheitäkään ei löydy.

    VastaaPoista
  5. Hyvä essee. Perustietoja löytyy, mutta ne joutuu lukemaan rivien välistä, esimerkiksi sodan alkamis- ja loppumisvuosi. Se, mikä kävi selvästi ilmi oli sotaan johtanut alkutilanne, joka oli esitetty erittäin hyvin. Itse sisällissodasta ei puhuttu paljon. Olisi ollut hyvä mainita, miten muut valtiot tukivat oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, sekä millainen sisällissota oli luonteeltaan. Ne jäivät epäselviksi. Hyvää kirjoitelmassa oli myös lopetus, johon oli selkeästi laitettu sodan seuraukset.
    Rakenteeltaan ja kieleltään kirjoitus oli kuitenkin ihan hyvä. En itse huomannut kirjoitusvirheitä.

    VastaaPoista
  6. Essee oli rajattu ja tiivistetty tarkasti, eikä siinä ollut mitään turhaa tai ylimääräistä. Tietoa oli paljon. Kuitenkin joitain käsitteitä, kuten Trumanin oppia olisi voinut avata enemmän. Tekstistä ei myöskään selviä miten kauan sota kesti.
    Kieli oli viimeisteltyä ja sujuvaa, joten tekstiä oli helppo ja mukava lukea. Myös peruskysymyksiin oli mahdollista löytää vastaukset esseestä.

    VastaaPoista
  7. Esseestä ei oikein ota selkoa milloin sota alkoi tai loppui, tai mikä osa tekstistä käsittelee itse sotaa vai siihen johtavia tapahtumia. Syyt ja seuraukset tosin tuodaan selvemmin esille. Osaan kysymyksistä siis vastataan paremmin, osaan huonommin. Lyhykäisyydestään huolimatta tekstissä on paljon asiaa, joten hyvin olette osanneet tiivistää. Kieli virheetöntä.

    VastaaPoista
  8. Essee on melko lyhyt, mutta tärkeimmät asiat on siihen tiivistetty. Essee vastaa kysymyksiin hyvin. Tarvittavat asiat on esitetty, mutta vähän avoimeksi jäi sodan tarkka ajankohta.

    VastaaPoista
  9. Essee oli melko lyhyt, mutta siihen oli saatu tiivistettyä tärkeimmät asiat. Kappalejako oli selkeä, ja teksti oli viimeistelty hyvin. Tämä helpotti lukemista. Avoimeksi jäi kuitenkin Truman-oppi ja sodan kesto, niitä olisi voinut avata ehkä hieman enemmän.

    VastaaPoista
  10. Sodan alkuvuosi jäi vähän pimentoon. Tapahtumat selitetty hyvin. Molempien puolueiden liittolaiset eri aikaväleinä tuotau hyvin esiin. Lisää olisi voinut kertoa kuinka liittolaiset tosiaan tukivat puolueita (esim. sotilaallisesti ym.?). Kieliopissa en huomannut mitään virheitä. Teksti selkeää ja osattu hyvin tiivistää pääasiat.

    VastaaPoista
  11. Essee on tekstiltään melko tiivistetty. Suurin osa pääasioista löytyy mutta esim sodan alkamis ja loppumiajankohdat olisi voinut ilmoittaa selkeämmin. Kappalejako on hyvä ja asiat etenevät loogisessa järjestyksessä. Perushyvä essee.

    VastaaPoista
  12. lyhyt, mutta ytimekäs. Tuo esille pääkohdat ja vastaa aiheeseen. Ei turhia yksityiskohtia tai muuta turhaa. Asiat kerrottu selkeästi ja virheitäkään en huomannut. Hyvä essee!

    VastaaPoista
  13. Kompaktiin kokoon mahdutettu essee. Pääasiat tulevat selviksi. Hyvin selkeä kokonaisuus, asiat ovat loogisessa järjestyksessä. Kaikenkaikkiaan hyvä esseee. Hyvä, Jonni!

    VastaaPoista
  14. Essee oli tiivistetty suhteellisen lyhyeksi, mutta se ei haitannut, sillä tekstistä kävi ilmi kaikki oleellinen Kreikan sisällissodasta.
    Rakenne oli selkeä ja se eteni hyvin, loogisessa järjestyksessä.
    Internet-lähteitä oli paljon, mutta kirjallisia ei yhtään..

    VastaaPoista
  15. Esseestä löytyy kaikki olennainen tieto Kreikan sisällissodasta. Sen rakenne on tiivis ja toimiva, ja se etenee hyvin toimivassa järjestyksessä. Kaiken kaikkiaan hyvä sekä hyvännäköinen essee.

    VastaaPoista
  16. Tiivis paketti, joka kertoo kaiken olennaisen. Luettaessa tuli kyllä vähä sellainen olo, että esseessä vain luetellaan vuosilukuja ja asia, mikä silloinon tapahtunut. Tämä ei kylläkään häiritse.
    Rakenne on toimiva, ja essee loppuu ytimekkäästi.
    Yleisilmeeltään essee on hyvä ja se on jaoteltu sopivasti kappaleisiin.

    VastaaPoista
  17. Esseen on mukavan lyhyt ja asiat on koottu selkeästi yhteen. Kokonaisuus ja ulkoasu on onnistunut ja kappalejaot on jaoteltu hyvin. Kreikan sisällissodan pääkohdat tulevat hyvin esille kyseisessä esseessä.

    VastaaPoista
  18. Selkeä ja kattava essee aiheesta. Kaikki olennainen on kerrottu ja essee etenee loogisesti. Ulkoasu on selkeä eikä essee ole turhan pitkä, vaan se on koottu sopivan tiiviiksi. Kaikenkaikkiaan hyvä ja toimiva.

    VastaaPoista
  19. Hyvä ja tiivis essee. Hyvin rakennettu, selkeä ja pääkohtiin keskittyvä. Kaikki turha on jätetty pois, mikä on pelkästään hyvä.

    VastaaPoista
  20. Essee on lyhyt ja tiivis, mutta siinä on kuitenkin tarpeeksi asiaa. En kuitenkaan saanut tekstistä selvää milloin sota alkoi ja loppui.

    T. Anne Kotro

    VastaaPoista
  21. Tekstiä esseessä on aika vähän, mutta pääkohdat on esillä. Tekstissä ei oikeastaan ole mitään turhaa vaan vain tärkeisiin kohtiin on keskitytty. Tiiviyden vuoksi sitä olikin mukava lukea. Kaiken kaikkiaan hyvä essee.

    VastaaPoista
  22. Lyhyt essee Kreikan sisällissodasta onnistuu tiivistämään olennaisen. Vain taustan käsittelyn osalta se kytkeytyy kylmään sotaan ja Euroopan sodanjälkeiseen tilanteeseen. Lukija jää kaipaamaan lisätietoa sotatapahtumista ja vaikutuksista maailmanpolitiikkaa. Kirjoittavat luottavat wikipediaan paljon.

    B-

    VastaaPoista