Tervetuloa kurssille!

Tervetuloa kurssille!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Itä-Euroopan vapautuminen 1980-1991

Itä-Euroopan vapautuminen 1980-1991



Vuonna 1989 Gorbatshov ilmoitti, että Neuvostoliitto hylkää Brezhnevin opin ja aloittaa uudistusohjelmansa Perestroikan. Sen tarkoituksena oli vahvistaa Neuvostoliiton mahtiasema uudistamalla sen rakenteita, etenkin taloudessa. Gorbatshov uskoi Neuvostotasavaltojen pysyvän edelleen uskollisina Neuvostoliitolle, haikailematta läntisen maailman mahdollisuuksia. Tarkoituksena ei ollut hajottaa mahtavaa Neuvostoliittoa saati päästää Neuvostotasavaltoja itsenäistymään. Perestroika kuitenkin uudistusmielisenä hankkeena osoitti, että edes Gorbatshov, Neuvostoliiton johtaja, ei ollut tyytyväinen Neuvostoliiton vanhahtaviin käytänteisiin. Uudistukset siis väkisinkin nostivat Neuvostotasavaltojen tyytymättömyyden ja nationalismin sekä itsenäisyyshaaveet pintaan. 1980-luvun lopussa kaikki kaunat kasvoivat ja Neuvostoliitosta haluttiin päästä irti. Se kävi selväksi niin Gorbatshoville kuin muullekin maailmalle.

Itä-Euroopan vallankumoukset

Viroa pyrittiin venäläistämään 1980-luvulla voimakkaasti ja virolaisten määrä Virossa oli romahtanut. Vuoden 1988 mielenosoituksissa vaadittiin vaihtamaan Viron kommunistisen puolueen pääsihteeriä. Tämä onnistui ja uudeksi pääsihteeriksi valittiin kansallismielinen Vaino Väljas. Uuden pääsihteerin myötä kansalaiset näkivät hetkensä koittaneen ja alkoivat vaatia Viron itsenäistymistä.

Puolassa oli ollut levottomuuksia jo 1980-luvun alusta lähtien johtuen sen suurista veloista. Työläiset perustivat Solidaarisuus-liikkeen, joka alkoi vastustaa hallituksen toimia. Hallitus oli päättänyt nostaa elintarvikkeiden hintoja, mutta Solidaarisuus voimistui ja lopulta Puolan hallituksen oli pakko julistaa maahan poikkeustila. Solidaarisuus-liike kiellettiin, mutta se jatkoi silti toimintaansa ja lähes kaikki Solidaarisuusliikkeen johtajat pidätettiin. Vuoteen 1988 mennessä kaikki Solidaarisuuden johtajat vapautettiin ja vanhan hallituksen oli pakko suostua vapaisiin vaaleihin. Solidaarisuus-liike sai 97 % äänistä ja kommunistit joutuivat ensimmäistä kertaa missään itäblokin maassa oppositioon.

Unkarissa kommunistinen hallitus oli aloittanut uudistuspolitiikan vuonna 1988, ja sallinut yrittäjyyden sekä monipuoluejärjestelmän. Vuonna 1989 kommunistinenpuolue lakkautti toimintansa ja Unkari siirtyi kansandemokratiasta demokratiaksi. Kehitys vaikutti myös Itä-Saksaan. 1989 Unkari avasi Itävallan puoleisen rajansa, jota kautta tuhannet itäsaksalaiset matkustivat länteen.

Saksan rajojen avaamista ja Berliinin muurin murtamista vaadittiin voimakkaasti mielenosoituksissa Itä-Saksassa. Marraskuussa 1989 muuri murrettiin. Länsi-Saksan korkea elintaso tuli monelle itäsaksalaiselle yllätyksenä. Lokakuussa 1990 Saksat yhdistyivät.
Itä-Saksan luopuessa sosialismista syksyllä 1989, uskaltautuivat loputkin kansandemokratiat uudistamaan järjestelmiään.

Tšekkoslovakiassa kumous tapahtui marra-joulukuussa muutamassa päivässä. Vapauden ja demokration lisäksi nationalismi voimistui ja vanhat kansalliskiistat voimistuivat. Tästä johtuen Tšekkoslovakian valtio jakaantui kahtia Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan vuonna 1993.

Tšekkoslovakian tavoin Bulgaria luopui rauhanomaisesti kommunismista.

Romaniassa vanha valta ei väistynyt suosiolla, vaan maata 1960-luvulta asti johtanut diktaattori Nicolae Ceausescu (1918-89) syrjäytettiin väkivaltaisesti.



Tekijät: Eveliina Kunttu ja Maria Haataja

Lähteet: Forum3: Kansainväliset suhteet, Wikipedia: Itä-Euroopan vallankumoukset 1989, Mihail Gorbatshov

9 kommenttia:

  1. Esseen alku on hyvin kirjoitettu, tosin se on melko pitkä, mutta johdattaa hyvin itse esseen aiheeseen. Kappaleissa kerrotaan selkeästi yhdestä maasta kerrallaan, mikä helpottaa lukemista. Esseen lopussa on kuitenkin pari erittäin lyhyttä, yhden virkkeen kappaletta, joihin olisi voitu lisätä tekstiä tai jotenkin yhdistää ne.
    Yhteenveto lopussa olisi myös ollut ihan hyvä. Itse Neuvostoliiton reaktiosta kyseisiin tapahtumiin olisi myös voitu kertoa.
    Kieliasu on selkeä ja sitä on helppo lukea.

    VastaaPoista
  2. Erinomainen essee, joka oli selkeä ja napakasti esitetty. Perustiedot tulivat hyvin esille, mutta hieman lisätietoa olisitte voineet kerätä Romanian, Tsekkoslovakian ja Bulgarian irtautumisista.
    Kieliasu ja rakenne olivat myös erittäin hyviä. Kirjoitusvirheetöntä tekstiä on aina mukava lukea ja selkeä kappalejako helpottaa eri asioiden uudelleen löytämistä. Kuitenkin, muistakaa, jos kopioitte kirjan tekstejä merkitkää se näkyviin. esim. "Romaniassa vanha valta ei väistynyt suosiolla, vaan maata 1960-luvulta asti johtanut diktaattori Nicolae Ceausescu (1918-89) syrjäytettiin väkivaltaisesti." on kirjasta kopioitu. "Joten" -sanan vaihto "vaan" -sanaan ja "Ainoastaan"-sanan poisto eivät tee virkkeestä itse tekemää tekstiä.

    VastaaPoista
  3. Esseen aihe oli jo itsessään aika laaja, mikä tekee siitä mielestäni hankalan, mutta sen käsittelyssä oli onnistuttu todella hyvin. Kappalejako selkiytti lukemista ja käytetty kieli oli hyvää.
    Lähteitä olisi voinut olla enemmän, mutta koska tietoa oli paljon ja se oli esitetty hyvin, se ei häirinnyt. Teksti oli mielestäni erinomainen ja sujuva lukea.

    VastaaPoista
  4. Essee oli hyvä. Essee alkoi hyvin napakasti aloituskappaleella. Kappalejako oli hyvä ja jokainen kappale kertoi oman asiansa,mutta viimeiset kappaleet olisi voinut yhdistää, koska ne olivat niin lyhyitä. Vaikka aihe oli pitkä oli teksti saatu hyvin tiiivistettyä, ja siitä oli saatu selkeä ja tietoa antava. Essee vastasi peruskysymyksiin, ja sen yleisasu oli huolitellun näköinen. Esseellä oli kaksi otsikkoa ja se vähän häiritsi.

    VastaaPoista
  5. Essee alkaa hyvin ja on loppuun saakka selkeä yksittäisistä maista kertovien kappaleiden ansiosta. Olisi kuitenkin ollut mielenkiintoista lukea tarkemmin muista Baltian maista sekä Balkanin niemimaan maista. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä essee, josta löytyy oleellinen tieto.

    VastaaPoista
  6. Vaikka lähteitä on vähän, esseestä löytyy paljon tietoa ja teksti on jaoteltu kiitettävästi kappaleisiin. Kuitenkin lopussa lyhyet kappaleet olisi voitu yhdistää. Kaiken kaikkiaan kattava essee.

    VastaaPoista
  7. Essee kytkee yleisen Itä-Euroopan vapautumisen NL:n perestroikaan, mutta kytkökset erimaiden osalta jäävät vähän ilmaan. Maiden sisäpoliittia syitä käsitellään tosin kiitettävästi. Seurauksista olisi mielellään lukenut lisää.

    B

    VastaaPoista
  8. KALLE, haista paska (c) KUMMELI

    VastaaPoista